4. Yksinkertaisuutta koskevat kriteerit

Asetuksen (EU) 2017/2402 26 b artiklan 3 kohdan soveltamiseksi käsitteen ”tase” tulisi tulkita tarkoittavan alullepanijan tai alullepanijan kanssa samaan ryhmään kuuluvan yhteisön tasetta.

Ei kaksinkertaista suojautumista (asetuksen (EU) 2017/2402 26 b artiklan 4 kohta).

Suoja, joka ylittää luottosuojasopimuksen avulla saavutetun suojan

Asetuksen (EU) 2017/2402 26 b artiklan 4 kohdan mukaisen vaatimuksen tulisi katsoa kieltävän moninkertaisen luottosuojan arvopaperistettujen vastuiden kannan luottoriskin osalta riippumatta siitä, liittyykö tällainen ylimääräinen luottosuoja etuoikeusluokan, etuoikeusluokan osan tai arvopaperistetun vastuun suojaamiseen luottoriskiltä, jotta voidaan varmistaa, että arvopaperistettujen vastuiden kannan luottoriskiä ei suojata useammin kuin kerran.

Asetuksen (EU) 2017/2402 26 b artiklan 4 kohtaa sovellettaessa erillistä luottosuojaa, joka tarjotaan erillisille etuoikeusluokille, etuoikeusluokkien erillisille osille tai erillisille arvopaperistetuille vastuille luottosuojasopimuksen mukaisesti, ei pitäisi katsoa laajemmaksi suojaksi kuin luottosuojasopimuksen avulla saatu suoja. Vahvistusilmoitukset ja takuut (asetuksen (EU) 2017/2402 26 b artiklan 6 kohta).

Ryhmään kuuluva yhteisö, johon alullepanija kuuluu

Sovellettaessa asetuksen (EU) 2017/2402 26 b artiklan 6 kohtaa ”ryhmällä” tarkoitetaan konsolidoitua ryhmää, johon yhteisö kuuluu kirjanpito- tai vakavaraisuustarkoituksia varten.

Yhteisö, joka kuuluu konsolidoidun valvonnan soveltamisalaan

Asetuksen (EU) 2017/2402 26 b artiklan 6 kohtaa sovellettaessa ”yhteisö, joka kuuluu konsolidoidun valvonnan soveltamisalaan” tulisi tulkita kyseisen asetuksen 26 b artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Vähintään yhtä tiukat luotonmyöntämiskäytännöt

Sovellettaessa asetuksen (EU) 2017/2402 26 b artiklan 6 kohdan e alakohtaa arvopaperistettuihin vastuisiin sovellettavia luotonmyöntämiskäytäntöjä tulisi verrata luotonmyöntämiskäytäntöihin, joita sovelletaan samankaltaisiin vastuisiin arvopaperistettujen vastuiden alullepanoajankohtana.

Edeltävän kappaleen noudattamisen ei tulisi merkitä sitä, että alullepanijalla tai alkuperäisellä lainanantajalla on oltava taseessaan samankaltaisia vastuita arvopaperistettujen vastuiden valinta-ajankohtana tai niiden arvopaperistamisen tarkkana ajankohtana, eikä sen tulisi edellyttää, että samankaltaiset vastuut on tosiasiallisesti pantu alulle arvopaperistettujen vastuiden alullepanoajankohtana.

Alullepanijan saatavilla olevat tiedot

Sovellettaessa asetuksen (EU) 2017/2402 26 b artiklan 6 kohdan f alakohtaa ”saatavilla olevia tietoja” koskeva vaatimus tulisi katsoa täytetyksi, jos alullepanija käyttää tietoja, jotka ovat peräisin jostakin seuraavista lähteistä ja olosuhteista tai näiden lähteiden ja olosuhteiden yhdistelmistä:

• a. vastuiden alullepanoajankohtana saadut velallisia koskevat tiedot
• b. tiedot, jotka on saatu alullepanijan vastuiden hallinnoinnin tai sen riskinhallinnan menettelyjen yhteydessä
• c. kolmas osapuoli on toimittanut tiedot alullepanijalle
• d. julkisesti saatavilla olevat tiedot tai tiedot sellaisten henkilöiden merkitsemisestä yhteen tai useampaan luottorekisteriin, joilla on negatiiviset luottotiedot arvopaperistetun vastuun alullepanoajankohtana, ainoastaan siltä osin kuin tiedot on jo otettu huomioon a, b tai c alakohdassa tarkoitettujen tietojen yhteydessä sekä sovellettavien sääntely- ja valvontavaatimusten mukaisesti ja noudattaen asetuksen (EU) 2017/2402 9 artiklassa tarkoitettuja hyvin perusteltuja luotonmyöntämiskriteereitä.

Kelpoisuusvaatimukset, aktiivinen salkunhoito (asetuksen (EU) 2017/2402 26 b artiklan 7 kohta)

Aktiivinen salkunhoito

Asetuksen (EU) 2017/2402 26 b artiklan 7 kohtaa sovellettaessa aktiivisella salkunhoidolla tulisi katsoa tarkoitettavan salkunhoitoa, jota jompikumpi seuraavista koskee:

• a. salkunhoito tekee arvopaperistamisen kehityksestä riippuvaista sekä arvopaperistettujen vastuiden kehityksestä että arvopaperistamisen salkunhoidon kehityksestä ja estää siten sijoittajia mallintamasta arvopaperistettujen vastuiden luottoriskiä ottamatta huomioon salkunhoitajan salkunhoitostrategiaa
• b. salkkua hoidetaan keinottelutarkoituksissa, jotta voidaan parantaa kehitystä, kasvattaa tuottoa ja lisätä yleisesti taloudellista tuottavuutta tai muita puhtaasti rahoitukseen tai talouteen liittyviä etuja.

Aktiiviseksi salkunhoidoksi ei tulisi katsoa muun muassa seuraavia salkunhoitotekniikoita:

• a. sääntelykiistan tai tutkinnan kohteena olevien arvopaperistettujen vastuiden korvaaminen, jos tällaisen korvaamisen tarkoituksena on edesauttaa kyseisen kiistan ratkaisemista tai tutkimuksen päättymistä
• b. uusien arvopaperistettujen vastuiden hankinta ylösajovaiheen aikana, jotta arvopaperistettujen vastuiden arvo nousisi vastaamaan arvopaperistamisvelvoitteiden arvoa

Selkeät kelpoisuusvaatimukset

Asetuksen (EU) 2017/2402 26 b artiklan 7 kohtaa sovellettaessa kelpoisuusvaatimuksia tulisi pitää ”selkeinä”, kun tuomioistuin voi todeta niiden noudattamisen lainsäädännön tai tosiseikkojen tai molempien perusteella.

Kelpoisuusvaatimukset, jotka liiketoimen sulkemisen jälkeen lisättyjen vastuiden on täytettävä

Asetuksen (EU) 2017/2402 26 b artiklan 7 kohtaa sovellettaessa ”kelpoisuusvaatimukset, jotka ovat vähintään yhtä tiukat kuin alkuperäisten arvopaperistettujen vastuiden valinnassa sovelletut vaatimukset”, tulisi ymmärtää siten, että kelpoisuusvaatimukset ovat vähintään yhtä tiukat kuin alkuperäisiin arvopaperistettuihin vastuisiin liiketoimen sulkemishetkellä sovelletut kelpoisuusvaatimukset.

Arvopaperistettuihin vastuisiin edellisen kohdan mukaisesti sovellettavat kelpoisuusvaatimukset tulisi täsmentää liiketoimea koskevissa asiakirjoissa, ja niissä tulisi viitata vastuun tasolla sovellettaviin kelpoisuusvaatimuksiin.

Sallitut poistot

Asetuksen (EU) 2017/2402 26 b artiklan 7 kohdan neljännessä alakohdassa esitetään tyhjentävä luettelo olosuhteista, joissa arvopaperistettu vastuu voidaan poistaa liiketoimesta.

Homogeenisuus, arvopaperistettujen vastuiden velvoitteet, määräaikaiset maksuvirrat, ei siirtokelpoisia arvopapereita (asetuksen (EU) 2017/2402 26 b artiklan 8 kohta).

Sopimusperusteisesti sitovat ja täytäntöönpanokelpoiset velvoitteet

Sovellettaessa asetuksen (EU) 2017/2402 26 b artiklan 8 kohdan toista alakohtaa velvoitteiden, jotka ovat sopimusperusteisesti sitovia ja täytäntöönpanokelpoisia ja joihin liittyy täysimääräinen takautumisoikeus velallisten ja tilanteen mukaan takaajien suhteen, tulisi katsoa viittaavan kaikkiin velvoitteisiin, jotka sisältyvät sellaisten arvopaperistettujen vastuiden sopimuseritelmiin, jotka ovat merkityksellisiä sijoittajille, koska ne vaikuttavat kaikkiin velallisen ja tilanteen mukaan takaajan velvoitteisiin suorittaa maksuja tai antaa vakuus.

Vastuut, joilla on määräaikaiset maksuvirrat

Sovellettaessa asetuksen (EU) 2017/2402 26 b artiklan 8 kohdan kolmatta alakohtaa vastuita, joilla on määräajoin määriteltyjä maksuvirtoja, ovat muun muassa

• a. yhtenä eränä suoritettavat vastuut, kun kyseessä ovat asetuksen (EU) 2017/2402 26 b artiklan 12 kohdan a alakohdassa tarkoitetut uudistettavat arvopaperistamiset
• b. luottokorttijärjestelyihin liittyvät vastuut
• c. vastuut, joiden maksuerät sisältävät korkoa ja joissa pääoma maksetaan takaisin maturiteetin päättyessä, mukaan luettuina pelkkien korkomaksujen suorittamiseen perustuvat kiinnelainat
• d. vastuut, joiden maksuerät koostuvat korosta ja pääoman osittaisesta takaisinmaksusta, kun jompikumpi seuraavista ehdoista täyttyy:

• e. vastuut, joissa on väliaikaisia maksuvapaita kausia, joista velallinen ja lainanantaja ovat sopineet sopimuksessa. Luoton myöntämiskäytännöt, alullepanijan asiantuntemus (asetuksen (EU) 2017/2402 26 b artiklan 10 kohta).

Olennaisten muutosten ilmoittaminen aikaisempiin luotonmyöntämiskäytäntöihin nähden

Sovellettaessa asetuksen (EU) 2017/2402 26 b artiklan 10 kohdan ensimmäistä alakohtaa täysimääräisesti ilmoitettavina luotonmyöntämiskäytäntöjen olennaisina muutoksina tulisi pitää luotonmyöntämiskäytäntöjen olennaisia muutoksia, joita sovelletaan vastuisiin, jotka on lisätty arvopaperistettujen vastuiden kantaan arvopaperistamisen sulkemisen jälkeen 20 ja 21 kohdassa tarkoitetun täydennyksen tai salkunhoidon yhteydessä.

Muutokset tällaisiin luotonmyöntämiskäytäntöihin tulisi katsoa olennaisiksi, jos ne liittyvät jompaankumpaan seuraavista luotonmyöntämiskäytäntöjen muutosten tyypeistä:

• a. muutokset, jotka vaikuttavat delegoidun asetuksen (EU) 2019/1851 1 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohdassa täsmennettyyn luotonmyöntämisstandardien samankaltaisuutta koskevaan vaatimukseen
• b. muutokset, jotka vaikuttavat olennaisesti yleiseen luottoriskiin tai arvopaperistettujen vastuiden kannan odotettuun keskimääräiseen kehitykseen aiheuttamatta huomattavasti erilaisia lähestymistapoja arvopaperistettuihin vastuisiin liittyvän luottoriskin arvioinnissa.

Luotonmyöntämiskäytäntöjen kaikkia muutoksia koskevassa ilmoituksessa pitäisi myös esittää selvitys muutosten tarkoituksesta.

Kun kyseessä ovat myyntisaamiset, joita ei ole pantu alulle lainan muodossa, asetuksen (EU) 2017/2402 26 b artiklan 10 kohdan ensimmäisessä alakohdassa esitetyn viittauksen luotonmyöntämiskäytäntöihin tulisi katsoa viittaavan luottostandardeihin, joita myyjä on soveltanut samantyyppiseen lyhytaikaiseen luottoon, johon liittyvät vastuut arvopaperistetaan niiden maksutavoitteiden yhteydessä, joista on sovittu asiakkaiden kanssa tuotteiden ja palvelujen myynnin yhteydessä.

Asuntolainat

Asetuksen (EU) 2017/2402 26 b artiklan 10 kohdan toisen alakohdan mukaisesti arvopaperistettujen vastuiden kannan ei tulisi sisältää asuntolainoja, joita on markkinoitu ja jotka on merkitty olettaen, että lainan hakijalle tai välittäjille on annettu tieto siitä, että lainanantaja ei välttämättä tarkista toimitettuja tietoja.

Tämä vaatimus ei koske asuntolainoja, jotka on merkitty mutta joita ei ole markkinoitu olettaen, että lainan hakijalle tai välittäjille on annettu tieto siitä, että lainanantaja ei välttämättä tarkista toimitettuja tietoja, tai että lainan hakija tai välittäjät saavat tämän tietoonsa vasta lainan merkitsemisen jälkeen.

Sovellettaessa asetuksen (EU) 2017/2402 26 b artiklan 10 kohdan toista alakohtaa annettujen tietojen tulisi katsoa sisältävän ainoastaan asiaankuuluvia tietoja. Tietojen asiaankuuluvuuden tulisi perustua siihen, ovatko tiedot tarpeellisia merkitsemisen arvioimiseksi, esimerkiksi tiedot, joita pidetään asiaankuuluvina lainanottajan luottokelpoisuuden arvioinnissa, vakuuksien saatavuuden arvioinnissa ja petosriskin vähentämisessä.

Yleisiä muita kuin tuloja muodostavia asuntolainoja koskevia asiaankuuluvia tietoja tulisi tavallisesti pitää tuloja muodostavina, ja tuloja muodostavia asuntolainoja koskevia asiaankuuluvia tietoja tulisi tavallisesti pitää vuokratuloja muodostavina. Tietoja, jotka eivät ole hyödyllisiä merkitsemisen arvioimisessa, kuten matkapuhelinnumeroita, ei tulisi pitää asiaankuuluvana tietona.

Kolmansien maiden vastaavat vaatimukset

Sovellettaessa asetuksen (EU) 2017/2402 26 b artiklan 10 kohdan kolmatta alakohtaa lainanottajien luottokelpoisuuden arviointi kolmansissa maissa tulisi tehdä tilanteen mukaan seuraavien periaatteiden mukaisesti direktiiveissä 2008/48/EY ja 2014/17/EY täsmennetyllä tavalla:

• a. ennen luottosopimuksen tekemistä lainanantaja arvioi lainanottajan luottokelpoisuuden sellaisten riittävien tietojen perusteella, jotka on soveltuvin osin saatu lainanottajalta, ja tarpeen mukaan asiaankuuluvasta tietokannasta haettujen tietojen perusteella
• b. jos osapuolet sopivat luoton kokonaismäärän muuttamisesta luottosopimuksen tekemisen jälkeen, lainanantajan tulisi päivittää hallussaan olevat lainanottajaa koskevat taloudelliset tiedot ja arvioida lainanottajan luottokelpoisuus ennen luoton kokonaismäärän huomattavaa korotusta
• c. luotonantajan tulisi tehdä lainanottajan luottokelpoisuudesta perusteellinen arviointi ennen luottosopimuksen tekemistä ja ottaa siinä asianmukaisesti huomioon tekijät, jotka ovat merkityksellisiä tarkistettaessa lainanottajan mahdollisuuksia täyttää luottosopimuksen mukaiset velvoitteensa
• d. arvioinnin perustana olevat menettelyt ja tiedot tulisi dokumentoida ja säilyttää
• e. luottokelpoisuuden arvioinnissa ei tulisi turvautua ensisijaisesti kiinteän asunto-omaisuuden arvoon, joka ylittää luoton määrän, tai oletukseen siitä, että kiinteän asunto-omaisuuden arvo nousee, ellei luottosopimuksen tarkoituksena ole rakentaa tai korjata kiinteää asunto-omaisuutta
• f. luotonantajan ei tulisi pystyä peruuttamaan tai muuttamaan luottosopimusta sen tekemisen jälkeen lainanottajalle epäedullisesti sen perusteella, että luottokelpoisuuden arviointi on tehty virheellisesti
• g. lainanantajan tulisi antaa luotto lainanottajan saataville vasta, kun luottokelpoisuuden arvioinnin tulos osoittaa, että luottosopimuksesta johtuvat velvoitteet todennäköisesti täytetään kyseisessä sopimuksessa vaaditulla tavalla
• h. lainanottajan luottokelpoisuutta tulisi arvioida uudelleen päivitettyjen tietojen perusteella ennen kuin luoton kokonaismäärään voidaan tehdä huomattavia korotuksia luottosopimuksen jälkeen, ellei kyseisestä lisäluotosta ole määrätty alkuperäisessä luottokelpoisuuden arvioinnissa, johon se sisältyy.

Alullepanijan tai alkuperäisen lainanantajan asiantuntemuksen määrittämistä koskevat vaatimukset

Määritettäessä, onko alullepanijalla tai alkuperäisellä lainanantajalla asiantuntemusta

(EU) 2017/2402 26 b artiklan 10 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti, sovelletaan molempia seuraavia:

• a. alullepanijan tai alkuperäisen lainanantajan hallintoelimen jäsenillä ja muulla kuin hallintoelimeen kuuluvalla ylimmällä johdolla, joka vastaa arvopaperistettuja vastuita luonteeltaan vastaavien vastuiden alullepanon hallinnoinnista, tulisi olla riittävä taito ja kokemus arvopaperistettuja vastuita luonteeltaan vastaavien vastuiden alullepanosta

Alullepanijan tai alkuperäisen lainanantajan asiantuntemusta tulisi pitää vaatimukset täyttävinä, kun jompikumpi seuraavista vaatimuksista täytetään:

• a. yhteisön tai sen konsolidoidun ryhmän, johon yhteisö kuuluu kirjanpitoa tai vakavaraisuuden valvontaa varten, liiketoiminta on sisältänyt arvopaperistettuja vastuita luonteeltaan vastaavien vastuiden alullepanoa vähintään viiden vuoden ajan

Ammatillisen kokemuksen vuosimäärän osoittamiseksi asianmukainen asiantuntemus pitäisi ilmoittaa riittävän tarkasti noudattaen sovellettavia luottamuksellisuutta koskevia vaatimuksia niin, että sijoittajat voivat hoitaa asetuksen (EU) 2017/2402 5 artiklan mukaiset velvollisuutensa.

Luonteeltaan vastaavat vastuut

Sovellettaessa asetuksen (EU) 2017/2402 26 b artiklan 10 kohdan neljättä alakohtaa vastuita tulisi pitää luonteeltaan vastaavina, kun jokin seuraavista ehdoista täytetään:

• a. vastuut kuuluvat johonkin delegoidun asetuksen (EU) 2019/1851 1 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdan i-iii alakohdassa tai a alakohdan v-vii alakohdassa tarkoitetuista omaisuuserätyypeistä
• b. vastuut kuuluvat delegoidun asetuksen (EU) 2019/1851 1 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdan iv alakohdassa tarkoitettuun omaisuuserätyyppiin ja saman asetuksen 2 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetulle samalle velallisen tyypille
• c. vastuut kuuluvat delegoidun asetuksen (EU) 2019/1851 1 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdan viii alakohdassa tarkoitettuun omaisuuserätyyppiin ja niillä on samankaltaiset ominaisuudet jonkin kyseisen asetuksen 2 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun homogeenisuustekijän osalta.

Ei maksukyvyttömyystilassa olevia vastuita eikä saatavia luottohäiriöisiltä velallisilta/takaajilta (asetuksen (EU) 2017/2402 26 b artiklan 11 kohta)

Maksukyvyttömyystilassa olevat vastuut

Asetuksen (EU) 2017/2402 26 b artiklan 11 kohtaa sovellettaessa maksukyvyttömyystilassa olevien vastuiden tulisi tulkita tarkoittavan samaa kuin asetuksen (EU) N:o 575/2013 178 artiklan 1 kohdassa, sellaisena kuin maksukyvyttömyystila määritellään tarkemmin kyseisen asetuksen 178 artiklan mukaisesti annetulla erääntyneen luottovelvoitteen merkittävyyden arvioimiseksi asetettavaa kynnysarvoa koskevalla delegoidulla asetuksella sekä kyseisen asetuksen 178 artiklan 7 kohdan mukaisesti annetuilla maksukyvyttömyyden määritelmän soveltamista koskevilla EPV:n ohjeilla.

Jos alullepanija tai alkuperäinen lainanantaja ei ole laitos ja siihen ei siksi sovelleta asetusta (EU) 575/2013, alullepanijan tai alkuperäisen lainanantajan tulisi noudattaa edellisessä kohdassa annettuja ohjeita, mikäli kyseistä soveltamista ei katsota kohtuuttoman rasittavaksi. Siinä tapauksessa alullepanijan tai alkuperäisen lainanantajan tulisi soveltaa vakiintuneita prosesseja ja tietoja, jotka on saatu velallisilta vastuiden alullepanosta, tietoja, jotka on saatu alullepanijalta sen vastuiden hallinnoin aikana tai sen riskinhallintamenettelyn aikana, tai tietoja, jotka kolmas osapuoli on ilmoittanut alullepanijalle.

Saatavat luottohäiriöiseltä velalliselta tai takaajalta

Sovellettaessa asetuksen (EU) 2017/2402 26 b artiklan 11 kohtaa kyseisen kohdan a–c alakohdassa tarkoitetut olosuhteet tulisi ymmärtää luottohäiriötilan määritelmiksi. Muita mahdollisia luottohäiriötilaa koskevia olosuhteita, joita ei tarkoiteta a–c alakohdassa, ei tulisi katsoa kuuluvaksi tämän vaatimuksen soveltamisalaan.

Kielto sisällyttää arvospaperistettujen vastuiden kantaan arvopaperistettuja vastuita asetuksen (EU) 2017/2402 26 b artiklan 11 kohdassa tarkoitetulta ”luottohäiriöiseltä velalliselta tai takaajalta” tulisi ymmärtää vaatimukseksi siitä, että valinta-ajankohtana tulisi olla takautumisoikeus koko arvopaperistettujen vastuiden määrään vähintään yhden muun kuin luottohäiriöisen osapuolen suhteen riippumatta siitä, onko kyseinen osapuoli velallinen vai takaaja. Tämän takia arvopaperistettuihin vastuisiin ei tulisi sisältyä kumpaakaan seuraavista:

• a. saatavat luottohäiriöiseltä velalliselta, kun arvopaperistettujen vastuiden koko määrälle ei ole takaajaa
• b. saatavat luottohäiriöiseltä velalliselta, jolla on luottohäiriöinen takaaja.

Alullepanijan tai alkuperäisen luotonantajan saatavilla olevat tiedot

Sovellettaessa asetuksen (EU) 2017/2402 26 b artiklan 11 kohtaa ”saatavilla olevia tietoja” koskevaa vaatimusta tulisi pitää täytettynä, kun tiedot on saatu ainoastaan jostakin seuraavista lähteiden ja olosuhteiden yhdistelmistä:

• a. velallisilta on saatu tiedot vastuiden alkuperästä
• b. alullepanija on antanut tiedot vastuiden hallinnoinnin tai riskinhallinnan menettelyn yhteydessä
• c. kolmas osapuoli on toimittanut tiedot alullepanijalle
• d. julkisesti saatavilla olevat tiedot tai tiedot sellaisten henkilöiden merkitsemisestä yhteen tai useampaan luottorekisteriin, joilla on negatiiviset luottotiedot arvopaperistetun vastuun alullepanoajankohtana, ainoastaan siltä osin kuin tiedot on jo otettu huomioon a, b ja c alakohdan yhteydessä sekä sovellettavien sääntely- ja valvontavaatimusten mukaisesti ja noudattaen asetuksen (EU) 2017/2402 9 artiklassa tarkoitettuja hyvin perusteltuja luotonmyöntämiskriteereitä. Tämä ei kuitenkaan koske myyntisaamisia, joita ei ole pantu alulle lainan muodossa ja joiden ei tarvitse täyttää luotonmyöntämiskriteerejä.

Saatavat luottohäiriöiseltä velalliselta tai takaajalta, joka on ollut uudelleenjärjestelyn kohteena

Asetuksen (EU) 2017/2402 26 b artiklan 11 kohdan a alakohtaa sovellettaessa vaatimuksen siitä, että joukossa ei saa olla saatavia luottohäiriöiseltä velalliselta tai takaajalta, jonka järjestämättömät vastuut ovat olleet uudelleenjärjestelymenettelyn kohteena, tulisi katsoa tarkoittavan kyseisen velallisen tai takaajan uudelleenjärjesteltyjä vastuita sekä sen niitä vastuita, jotka eivät ole olleet uudelleenjärjestelyn kohteena. Tätä kohtaa sovellettaessa velallista tai takaajaa ei tulisi katsoa luottohäiriöiseksi, jos uudelleenjärjestellyt vastuut täyttävät asetuksen (EU) 2017/2402 26 b artiklan 11 kohdan a alakohdan i ja ii alakohdassa asetetut ehdot.

Luottorekisteri

Asetuksen (EU) 2017/2402 26 b artiklan 11 kohdan b alakohdassa tarkoitettu vaatimus tulisi ymmärtää rajattuna sellaisiin velallisiin tai takaajiin, joihin sovelletaan molempia seuraavia ehtoja arvopaperistetun vastuun alullepanoajankohtana:

• a. velallinen tai takaaja on nimenomaisesti ilmoitettu luottorekisteriin yhteisönä, jolla on negatiiviset luottotiedot negatiivisen tilanteen tai luottorekisteriin tallennettujen negatiivisten tietojen vuoksi
• b. velallinen tai takaaja on luottorekisterissä luottoriskin arvioinnin kannalta merkityksellisten syiden vuoksi.

Sopimusperusteisten maksujen suorittamatta jättämisen riski on merkittävästi suurempi kuin vertailukelpoisten vastuiden osalta

Sovellettaessa asetuksen (EU) 2017/2402 26 b artiklan 11 kohdan c alakohtaa luottohäiriöisten velallisten tai vastuiden takaajien ei tulisi katsoa saaneen ”luottoluokitusta tai luottopisteytystä, joka viittaa siihen, että sopimusperusteisten maksujen suorittamatta jättämisen riski on merkittävästi suurempi kuin alullepanijan hallussa olevien vertailukelpoisten arvopaperistamattomien vastuiden osalta”, kun molemmat seuraavat ehdot täyttyvät:

• a. arvopaperistettujen vastuiden ja vertailukelpoisten vastuiden odotetun kehityksen määrittävät merkityksellisimmät tekijät ovat samankaltaisia
• b. edellä a alakohdassa tarkoitetun samankaltaisuuden seurauksena tiettyjen seikkojen kuten aiemman kehityksen tai soveltuvien mallien perusteella voidaan kohtuudella olettaa, että liiketoimen koko elinkaaren aikana tai – jos liiketoimen elinkaari on pidempi kuin neljä vuotta – enintään neljän vuoden aikana arvopaperistettujen vastuiden kehitys ei olisi merkittävästi heikompaa kuin vertailukelpoisten vastuiden.

Edellisessä kohdassa tarkoitettua ehtoa tulisi pitää täytettynä, jos jompikumpi seuraavista täytetään:

• a. arvopaperistetut vastuut eivät sisällä vastuita, jotka on luokiteltu epävarmoiksi, heikentyneiksi tai järjestämättömiksi tai joiden vaikutuksen on luokiteltu olevan samanlainen asiaankuuluvien kirjanpitoperiaatteiden nojalla
• b. arvopaperistetut vastuut eivät sisällä vastuita velallisille tai takaajille, joiden luottoluokka on luottoluokitusten tai muiden luottoluokkaa koskevien kynnysarvojen perusteella merkittävästi heikompi kuin sellaisten vertailukelpoisten vastuiden velallisten ja takaajien luottoluokka, joita alullepanija panee alulle tavanomaisissa lainaustoimissaan ja luottoriskistrategiassaan.

Vähintään yksi maksu suoritettu (asetuksen (EU) 2017/2402 26 b artiklan 12 kohta)

Vaatimuksen soveltamisala

Sovellettaessa asetuksen (EU) 2017/2402 26 b artiklan 12 kohtaa tietyn lainanottajan yhden vastuun tai saman vastuun uudelleenjärjestelyn osalta maksettujen lisäennakoiden ja -nostojen ei tulisi katsoa laukaisevan ”vähintään yhtä maksua” koskevaa vaatimusta kyseisen vastuun osalta.

Sovellettaessa asetuksen (EU) 2017/2402 26 b artiklan 12 kohtaa saman lainanottajan eri yksittäisten vastuiden suunnitellun valinnan tulisi johtaa uuteen ”vähintään yksi maksu” - vaatimukseen kyseisen vastuun osalta.

Vähintään yksi maksu

Sovellettaessa asetuksen (EU) 2017/2402 26 b artiklan 12 kohtaa vaatimuksessa, jonka mukaan ”vähintään yksi maksu” olisi pitänyt suorittaa arvopaperistettujen vastuiden sisällyttämisajankohtana, tarkoitetun maksun tulisi olla vuokra-, pääoma- tai korkomaksu tai mikä tahansa muu tavanomainen maksu, joka on määritetty vastuuseen liittyvässä sopimuksessa.