8.1. Yleistä

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi arvioida laitoksen olennaisia likviditeetti- ja rahoitusriskejä ja sitä, kattavatko laitoksen likviditeetti ja rahoitus arvioidut riskit asianmukaisesti. Tämän osaston tarkoituksena on esitellä menetelmiä, joita voidaan harkita arvioitaessa yksittäisiä riskejä sekä riskien hallinta- ja valvontajärjestelyjä. Sitä ei ole tarkoitettu tyhjentäväksi, ja siinä annetaan toimivaltaisille viranomaisille liikkumavaraa ottaa huomioon muita lisäkriteereitä, joita ne saattavat pitää laitoksen likviditeetin ja rahoituksen arvioinnissa merkityksellisinä kokemuksensa ja laitoksen erityispiirteiden perusteella.

Arvioidessaan luontaista likviditeetti- ja rahoitusriskiä sekä likviditeetti- ja rahoitusriskien sisäisen valvonnan kehyksen riittävyyttä toimivaltaisten viranomaisten tulisi arvioida muun muassa sitä, miten laitos noudattaa kokonaisuudessaan 12 kohdassa mainittuja, EPV:n verkkosivustolla erikseen julkaistuja säädöksiä.

Menetelmä koostuu kuudesta pääosa-alueesta:

• a. luontaisen likviditeettiriskin arviointi (8.2. jakso)
• b. luontaisen rahoitusriskin arviointi (8.3. jakso)
• c. likviditeetti- ja rahoitusriskin hallinta- ja valvontakehyksen arviointi (8.4 jakso)
• d. yhteenveto likviditeetin ja rahoituksen riittävyyttä koskevista havainnoista ja pisteytyksestä (8.5 jakso)
• e. likviditeetti- ja rahoitusriskiä koskevien SREP:n mukaisten mahdollisten toimenpiteiden määrittäminen (8.6 jakso)
• f. määrällisten likviditeetti- ja rahoitusvaatimusten vertailu ja asettaminen (8.7 jakso).

Tämän arvioinnin kulku esitetään graafisesti kaaviossa 3. Kaavio 3. Likviditeettiin ja rahoitukseen kohdistuvien riskien arvioinnin osa-alueet

kohdistuvien riittävyyden riskien arviointi Likviditeetti- ja pistemäärä

Likviditeettiin ja rahoitukseen kohdistuvien riskien arvioinnissa toimivaltaisten viranomaisten tulisi muun muassa tarkastella laitoksen komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2015/61⁴⁴ tarkoitettua maksuvalmiusvaatimusta ja asetuksen (EU) N:o 575/2013 kuudennen osan IV osastossa vahvistettua pysyvän varainhankinnan vaatimusta sekä laitoksen ILAAP-menettelyä. Niiden tulisi myös ottaa huomioon suositukset ja ohjeet, jotka sisältyvät EPV:n antamiin maksuvalmiusvaatimusta ja pysyvän varainhankinnan vaatimusta koskeviin täytäntöönpanoraportteihin sekä makrovakausviranomaisten tai Euroopan järjestelmäriskikomitean antamat varoitukset ja suositukset. Näissä ohjeissa arvioinnin ala ulotetaan kuitenkin näitä vähimmäisvaatimuksia laajemmalle, jotta toimivaltaiset viranomaiset voisivat muodostaa kattavan käsityksen riskeistä.

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi varmistaa, että arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, miten laitoksen liiketoimintamalli vaikuttaa sen likviditeetti- ja rahoitusriskiprofiiliin, ja ottaa siinä huomioon osaston 4 mukaisesti tehdyn liiketoimintamallianalyysin tulokset. Tässä yhteydessä niiden tulisi kiinnittää huomiota siihen, miten laitoksen liiketoimintamalli on muuttunut ajan myötä ja onko tämä johtanut riskien kasvuun. Toimivaltaisten viranomaisten tulisi seurata keskeisiä määrällisiä indikaattoreita, jotta suuntaukset voidaan havaita ja niitä voidaan hyödyntää tässä analyysissä.

Laitoksen likviditeetin ja rahoituksen riskien ja riittävyyden määrällisen arvioinnin helpottamiseksi toimivaltaisten viranomaisten tulisi tutustua 8.7 jaksossa oleviin lisäohjeisiin, jotka koskevat määrällisten likviditeetti- ja rahoitusvaatimusten vertailua ja asettamista.

Toimivaltaisten viranomaisten on myös arvioitava kaikki tiedot, joilla voi olla vaikutusta likviditeettiä ja rahoitusta koskevaan asemaan (esim. rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnasta vastaavilta toimivaltaisilta viranomaisilta saadut tiedot).

Tarkastellessaan laitoksen likviditeetti- ja rahoitusriskien hallintaan liittyvien organisaatio- ja riskienhallintajärjestelyjen laatua toimivaltaisten viranomaisten tulisi varmistaa, että ne kattavat kaikki sen merkittävät oikeushenkilöt, sivuliikkeet ja tytäryhtiöt.

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi ottaa huomioon ESG-riskien vaikutus luontaiseen likviditeetti- ja rahoitusriskiin sekä ESG-riskeihin liittyvien likviditeetti- ja rahoitusriskien hallinta- ja valvontajärjestelyjen riittävyys ja antaa siinä etusija ympäristöriskeille.

Kunkin yksittäisen riskin arvioinnin tuloksen pitäisi käydä ilmi havainnoista tehtävästä yhteenvedosta ja tärkeimpien riskitekijöiden selityksestä sekä annettavasta pistemäärästä seuraavissa jaksoissa selitetyn mukaisesti.