4.3 Luottoriskiä koskevat toimintaperiaatteet ja menettelyt

Laitosten on esitettävä luottoriskiä koskevissa toimintaperiaatteissaan ja menettelyissään luottoriskien määrittämistä, arviointia, hyväksymistä, valvontaa, niistä raportointia ja vähentämistä koskevat kriteerit ja poikkeamien mittaamiseen sekä kirjanpitoa että vakavaraisuutta varten tarkoitetut kriteerit. Laitosten on dokumentoitava tämä kehikko ja päivitettävä sitä säännöllisesti.

Luottoriskiä koskevilla toimintaperiaatteilla ja menettelyillä on pyrittävä edistämään ennakoivaa lähestymistapaa luottoluokan seurannassa, havaitsemaan heikentyvä luottokelpoisuus varhaisessa vaiheessa ja hallitsemaan salkun yleistä luottoluokitusta ja siihen liittyvää riskiprofiilia, myös uusilla luotonmyöntötoimilla.

Luottoriskiä koskevien toimintaperiaatteiden ja menettelyjen on katettava kaikki luotonantotoimet, omaisuusluokat, asiakassegmentit, tuotteet ja erityiset luottojärjestelyt, luottoriskin hallintakäytännöt sekä niihin liittyvät vastuut ja valvontatoimet.

Luottoriskiä koskeviin toimintaperiaatteisiin ja menettelyihin on sisällytettävä tietyt luotonantoperiaatteet ja -menettelyt, jotka ovat riittävän yksityiskohtaisia, jotta laitoksen liiketoiminnan osa-alueet voitaisiin ottaa huomioon eri sektoreilla niiden vaihtelevan monimutkaisuuden ja koon sekä luottojärjestelyyn liittyvien eri markkinasegmenttien riskien mukaan.

Luottoriskiä koskevissa toimintaperiaatteissa ja menettelyissä on määritettävä seuraavat seikat:

• a. luotonmyönnön hyväksymistä ja päätöksentekoa koskevat toimintatavat, menettelyt ja säännöt, myös asianmukaiset toimivaltuustasot, jotka on vahvistettu luottoriskinottohalukkuuden ja luottoriskirajojen mukaisesti;
• b. luotonmyöntöperusteet ottaen huomioon liitteessä 1 tarkoitetut erät;
• c. luottokelpoisuuden arvioinnissa tarvittavien tietojen käsittelyä koskevat vaatimukset luvun 5.1 mukaisesti;
• d. luvussa 5.2 tarkoitetut luottokelpoisuuden arviointia ja herkkyysanalyysia koskevat vaatimukset;
• e. vastuiden yhteenlaskemista ja luottoriskirajoja sekä luottoriskikeskittymien hallintaa koskevat vaatimukset;
• f. vakuuksien ja luottoriskin vähentämistoimenpiteiden hyväksymistä ja käyttöä koskevat vaatimukset ja menettelyt, jotta voitaisiin määrittää niiden tehokkuus luottojärjestelyn luontaisen riskin minimoinnissa. Tällaisten vaatimusten ja menettelyjen on oltava omaisuuserä- ja tuotetyyppikohtaisia, ja niissä on otettava asianmukaisesti huomioon myönnettävien luottojärjestelyjen tyyppi, suuruusluokka ja monimutkaisuus;
• g. automatisoidun päätöksenteon soveltamista luotonmyöntöprosessissa koskevat ehdot, myös niiden tuotteiden, segmenttien ja rajojen määrittäminen, joiden osalta automatisoitu päätöksenteko on sallittua;
• h. riskiperusteinen lähestymistapa, jossa käsitellään mahdollisia poikkeamia tavanomaisista luottokäytänteistä ja -menettelyistä sekä luoton myöntämiskriteereistä, mukaan luettuina seuraavat seikat:
• i. ehdot, joiden mukaan määritetään poikkeamia ja poikkeuksia koskeva hyväksyntämenettely ja dokumentointivaatimukset sekä kirjausketju;
• ii. hylkäämiskriteerit ja kriteerit, joilla poikkeamista/poikkeuksista ilmoitetaan ylemmän tason päätöksentekijöille (myös ohitetut ja kumotut, vastuut, jotka on mahdollisesti hyväksytty poikkeuksena yleisistä luotonantostandardeista, ja muu epätavanomainen liiketoiminta tietyssä menettelyssä, jossa sovelletaan erilaisia hyväksyntävaltuuksia);
• iii. vaatimukset, jotka koskevat poikkeukselliseen luotonmyönöpäätökseen liittyvien olosuhteiden ja ehtojen valvontaa, mukaan lukien vaatimukset tarkistaa/arvioida ne/niitä asianmukaisin toiminnoin toimintaperiaatteiden ja rajojen soveltamisen ja noudattamisen säännöllisen tarkistamisen yhteydessä;
• i. vaatimukset, jotka liittyvät siihen, mitä on dokumentoitava ja kirjattava osana luotonmyöntöprosessia, myös otantaa ja tilintarkastusta varten. Tähän on sisällyttävä ainakin luottohakemusten täyttämistä koskevat vaatimukset, laadulliset ja määrälliset perustelut/analyysit sekä kaikki tausta-asiakirjat, joiden perusteella luottojärjestely on hyväksytty tai hylätty;
• j. luotonmyöntötoiminnan valvontaa koskevat vaatimukset. Sisäisen valvonnan kehyksestä on varmistettava, että se kattaa kaikki luoton myönnön jälkeiset vaiheet;
• k. tarvittaessa kriteerit, jotka on esitetty luvuissa 4.3.2, 4.3.3, 4.3.4, 4.3.5 ja 4.3.6;
• l. kriteerit, jotka on esitetty luvuissa 4.3.1 ja 4.3.7.

Laitosten on otettava huomioon myös vastuullisen luotonannon periaatteet luottoriskiä koskevissa toimintaperiaatteissaan ja menettelyissään luottoriskistrategiansa perusteella. Etenkin

• a. niiden on otettava huomioon kunkin luotonottajan tilanne ja esimerkiksi taloudellisissa vaikeuksissa olevien luotonottajien oikeudenmukainen kohtelu;
• b. niiden on suunniteltava kuluttajille tarjottavat luottotuotteet vastuullisesti.

Kuluttajille tarjottavien luottotuotteiden osalta laitosten on varmistettava, etteivät luotonmyöntämiskriteerit aiheuta luotonottajille ja heidän kotitalouksilleen kohtuuttomia vaikeuksia ja ylivelkaantumista.

Luottoriskiä koskevissa toimintaperiaatteissaan ja luottopäätöksentekomenettelyissään (38 kohdan a alakohta) sekä luottokelpoisuuden arvioinneissaan (38 kohdan d alakohta) laitosten on myös täsmennettävä, miten mahdollisia automatisoituja malleja voitaisiin käyttää luottokelpoisuuden arvioinnissa ja luottopäätöksentekoprosesseissa luottojärjestelyn suuruusluokan, luonteen ja monimutkaisuuden ja luotonottajatyyppien kannalta asianmukaisesti. Laitosten on erityisesti vahvistettava asianmukaiset hallintojärjestelyt tällaisten mallien suunnittelua ja käyttöä varten sekä niihin liittyvän malliriskin hallintaa varten ottaen huomioon luvussa 4.3.4 esitetyt kriteerit ja EPV:n ohjeet valvojan arviointiprosessin (SREP) yhteisistä menettelyistä ja menetelmistä¹⁴ malliriskeihin liittyvien näkökohtien osalta.

¹⁴ EBA/GL/2014/13.

Laitosten on varmistettava, että luottoriskiä koskevat toimintaperiaatteet ja menettelyt suunnitellaan siten, että sisäisten tai ulkoisten petosten riski luotonmyöntöprosessissa on mahdollisimman pieni. Lisäksi laitoksilla on oltava käytössään asianmukaiset menettelyt, joilla voidaan seurata epäilyttävää tai vilpillistä toimintaa.

Laitosten on tarkistettava luottoriskiä koskevia toimintaperiaatteita ja menettelyjä säännöllisesti. Sitä varten niiden on yksilöitävä selkeästi ne toiminnot ja työntekijät, jotka ovat tähän mennessä vastanneet tiettyjen toimintaperiaatteiden ja menettelyjen ylläpitämisestä, sekä tarkistamiseen liittyvät tehtävät ja vastuut. 4.3.1 Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevat toimintaperiaatteet ja menettelyt

Laitosten on myös määritettävä toimintaperiaatteissaan, miten ne havaitsevat rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskit, joille ne altistuvat luotonantotoimintansa vuoksi¹⁵ , ja miten ne arvioivat ja hallitsevat niitä. Erityisesti laitosten on

• a. määritettävä liiketoimintansa tasolla rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riski, joka liittyy niiden erilaisiin asiakastyyppeihin, niiden tarjoamiin lainatuotteisiin, maantieteellisiin alueisiin, joilla ne toimivat, sekä niiden käyttämiin jakelukanaviin, sekä arvioitava ja hallittava tätä riskiä;
• b. määritettävä yksittäisen asiakassuhteen tasolla tähän suhteeseen liittyvä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riski, sekä arvioitava ja hallittava sitä. Osana tätä laitosten on
• i. otettava huomioon luoton käyttötarkoitus;
• ii. selvitettävä, missä määrin luonnolliseen henkilöön tai oikeushenkilöön, joka ei ole luotonottaja eikä luottojärjestelyyn osallistuva laitos, liittyvä yhteys aiheuttaa rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen liittyvän riskin;
• iii. varsinkin tilanteissa, joissa yksittäiseen asiakassuhteeseen liittyvä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riski on todettu, laitosten on toteutettava riskialttiuteen perustuvia toimenpiteitä, jotta saataisiin selville, ovatko luoton takaisinmaksuun käytetyt varat, myös vakuudeksi annetut käteisvarat tai muut vastaavat varat, peräisin laillisista lähteistä. Selvittäessään varojen lähteen laillisuutta laitosten on otettava huomioon, millaisesta toiminnasta nämä varat ovat peräisin, ja se, ovatko nämä tiedot uskottavia ja johdonmukaisia siihen nähden, mitä laitos tietää asiakkaasta ja tämän ammatillisesta toiminnasta.

¹⁵ Direktiivissä (EU) 2015/849 edellytetään, että laitokset ottavat käyttöön ja ylläpitävät tehokkaita toimintaperiaatteita ja menettelyjä, joilla torjutaan rahanpesua ja terrorismin rahoitusta sekä havaitaan ja ehkäistään niitä tarvittaessa. Laitosten on myös syytä tutustua Euroopan valvontaviranomaisten laatimiin riskitekijöitä koskeviin yhteisiin ohjeisiin (JC 2017 37), joissa on lisätietoja näistä seikoista.

Laitoksilla on oltava sisäiset prosessit sen varmistamiseksi, että luottokelpoisuuden arviointia varten saatuja tietoja, joita ovat esimerkiksi näiden ohjeiden luvussa 5.1 ja liitteessä 2 määritetyt tiedot, voidaan hyödyntää myös niiden rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaprosesseissa.

Laitoksilla on oltava käytössä toimintaperiaatteet ja menettelyt, joilla varmistetaan, että lainat maksetaan luottopäätöksen ja lainasopimuksen mukaisesti. Niiden on myös varmistettava, että käytössä on asianmukaiset tarkastukset, joilla tunnistetaan rahanpesun ja terrorismin rahoitukseen liittyvät riskit ja joilla niitä voidaan arvioida ja hallita, ja että asiaankuuluvat tiedot säilytetään direktiivin (EU) 2015/849 mukaisten laitosten rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevien laaja-alaisempien velvoitteiden mukaisesti.

4.3.2 Vivutetut transaktiot

Laitoksilla on oltava toimintaperiaatteissaan ja menettelyissään vivutetuista transaktioista kattava määritelmä, jossa otetaan huomioon luotonottajan velkaantuneisuus ja transaktion tarkoitus. Tämän määritelmän on sisällettävä kaikki liiketoiminnan osa-alueet ja luottoriskin kantavat yksiköt.

Laitoksen vivutetun transaktion määritelmän laajuutta ja toteuttamista on tarkistettava säännöllisesti sen varmistamiseksi, ettei siitä ole suljettu mitään pois aiheettomasti.

Laitosten on määriteltävä vivutettujen transaktioiden toteuttamista koskeva halukkuutensa ja strategiansa siten, että määritelmä sisältää kaikki asianmukaiset liiketoimintayksiköt, jotka osallistuvat kyseisiin transaktioihin. Laitosten on määritettävä, minkä tyyppisiä vivutettuja transaktioita ne ovat valmiita toteuttamaan. Niiden on määritettävä hyväksyttävät arvot parametreille, joita ovat esimerkiksi luottoluokitus, maksukyvyttömyyden todennäköisyys, vakuustaso ja vivutustaso. Tarvittaessa nämä parametrit on määritettävä myös alakohtaisella tasolla.

Laitosten on määritettävä vivutettujen transaktioiden syndikointia koskeva riskinottohalukkuutensa ja rajoja koskevat periaatteet, joihin sisältyvät erityiset merkintälimiitit ja tarkemmat alarajoja koskevat periaatteet, jossa eritellään sekä enimmäisrajat että niiden transaktioiden luonne, joihin laitos on valmis osallistumaan.

Laitosten on luotava vivutetuille transaktioille vankka hallintorakenne, jonka avulla kaikkien niiden myöntämiä, syndikoimia tai ostamia vivutettuja transaktioita voidaan valvoa kattavasti ja johdonmukaisesti, mukaan luettuina tarvittaessa ”best effort” - ja ”club deal” -sopimukset sekä tavanomaiset kahdenväliset lainat mikroyrityksille sekä pienille, keskisuurille ja suurille yrityksille.

Laitosten on varmistettava, että kaikki vivutetut transaktiot arvioidaan asianmukaisesti laitoksen riskinottohalukkuuden, strategioiden ja toimintaperiaatteiden mukaisesti ja että asianomaiset luottopäätöksentekijät hyväksyvät ne. Transaktioille, myös syndikointi- ja merkintäriskeille, on oltava tarkat hyväksyntävaatimukset ja -prosessit käytössä.

4.3.3 Teknologiaan perustuvat innovaatiot luotonmyönnössä

Kun laitokset käyttävät luotonmyönnössä teknologiaan perustuvia innovaatioita, niiden tulee toimia seuraavasti:

• a. Laitosten on otettava teknologiaan perustuviin innovaatioihin liittyvät luontaiset riskit asianmukaisesti huomioon riskinhallinta- ja valvontakehyksissään. Tämän on oltava oikeassa suhteessa liiketoimintamalliin, luottoriskille altistumiseen, menetelmien monimutkaisuuteen ja teknologiaan perustuvien innovaatioiden käytön laajuuteen.
• b. Laitosten on varmistettava, että johdolla on riittävä käsitys teknologiaan perustuvien innovaatioiden käytöstä sekä sen rajoituksista ja vaikutuksesta luotonmyöntömenettelyihin.
• c. Laitosten on ymmärrettävä perusteena käytetyt mallit, myös niiden ennustamiskyky, oletukset ja rajoitukset, sekä varmistettava niiden jäljitettävyys, tarkastettavuus, kestävyys ja häiriönsietokyky.
• d. Laitosten on varmistettava, että mallit ovat tarkoituksenmukaisia, kun otetaan huomioon määritetty tehtävä ja muut kriteerit, kuten mallien ennustekyky ja käyttö. Jos mallien käytön aikana tarvitaan selvennyksiä, on syytä harkita helpommin tulkittavissa olevan mallin kehittämistä.
• e. Laitosten on ymmärrettävä malliin syötettävän datan ja tietojen laatu ja voitava havaita ja ehkäistä vinoumat luottopäätöksenteossa varmistamalla, että asianmukaiset suojatoimet, joilla taataan tietojen ja järjestelmien luottamuksellisuus, eheys ja saatavuus, ovat käytössä.
• f. Laitosten on varmistettava, että mallin ennustekykyä sekä sen tuotosten validiteettia ja laatua seurataan jatkuvasti ja että asianmukaiset korjaavat toimenpiteet toteutetaan oikea-aikaisesti, jos havaitaan ongelmia (esimerkiksi tulosten heikentyminen tai poikkeaminen odotuksenmukaisesta käyttäytymisestä).

4.3.4 Luottokelpoisuuden arviointia ja luottopäätöksen tekemistä koskevat mallit

Kun laitokset käyttävät automatisoituja malleja luottokelpoisuuden arviointiin ja luottopäätöksen tekemiseen, niiden on ymmärrettävä käytetyt mallit sekä niiden perusteena olevat menetelmät, syöttötiedot ja oletukset sekä mallien rajoitukset ja tuotokset. Lisäksi laitoksissa on oltava käytössä

• a. sisäiset toimintatavat ja menettelyt, joilla havaitaan ja ehkäistään vinoumia ja varmistetaan syöttötietojen laatu;
• b. toimenpiteet, joilla varmistetaan syöttötietojen ja tuotosten jäljitettävyys, tarkastettavuus, eheys ja häiriönsietokyky;
• c. sisäiset toimintatavat ja menettelyt, joilla varmistetaan, että mallin tuotosten laatua arvioidaan säännöllisesti hyödyntämällä mallin käytön kannalta tarkoituksenmukaisia toimenpiteitä, joihin sisältyy myös mallin ennustekyvyn arviointi;
• d. valvontamekanismit, mallintamismenettelyt ja eskalointimenettelyt tavanomaisen luottopäätöksentekokehyksen rajoissa, sekä laadulliset lähestymistavat, laadulliset riskinarviointivälineet (mukaan luettuina asiantuntija-arviot ja kriittinen analyysi) ja määrälliset rajat.

Laitoksilla on oltava sopiva asiakirjamalli, johon merkitään tiedot seuraavista seikoista:

• a. menetelmät, oletukset ja syöttötiedot sekä lähestymistapa, jolla havaitaan ja ehkäistään vinoutumat ja varmistetaan syöttötietojen laatu;
• b. mallin tuottamien tulosten käyttö päätöksentekoprosessissa ja niiden automatisoitujen päätösten seuranta sen salkun tai niiden tuotteiden yleisen laadun kannalta, joissa näitä malleja käytetään.

4.3.5 Ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät kriteerit

Laitosten on sisällytettävä ympäristöä, yhteiskuntaa ja hyvää hallintotapaa koskevat kriteerit ja luottoriskinottohalua ja riskienhallintaa koskeviin toimintalinjoihinsa sekä luottoriskejä koskeviin toimintaperiaatteisiinsa ja -menettelyihinsä kokonaisvaltaista lähestymistapaa soveltaen.

Laitosten on otettava huomioon luottoriskinottohalussaan, toimintaperiaatteissaan ja menettelyissään riskit, jotka liittyvät ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviin kriteereihin luotonottajien taloudellisessa tilanteessa. Erityisesti on otettava huomioon ympäristötekijöiden ja ilmastonmuutoksen mahdolliset vaikutukset. Luotonottajien maksukykyyn kohdistuvat ilmastonmuutokseen liittyvät riskit voivat toteutua ensisijaisesti fyysisinä riskeinä, joita ovat esimerkiksi ilmastonmuutoksen fyysisistä vaikutuksista luotonottajalle aiheutuvat riskit sekä ilmastonmuutokseen vaikuttamiseen liittyvät vastuuriskit, tai siirtymäriskeinä, joita ovat esimerkiksi vähähiiliseen ja ilmastonmuutoksen kestävään talouteen siirtymisestä luotonottajalle aiheutuvat riskit. Lisäksi voi olla muitakin riskejä, kuten markkina- ja kuluttajamieltymysten muutoksia ja oikeudellisia riskejä, jotka voivat vaikuttaa perustana olevien varojen kehitykseen.

4.3.6 Ympäristön kannalta kestävä luotonanto

Laitosten, jotka ovat myöntäneet tai aikovat myöntää ympäristön kannalta kestäviä luottojärjestelyjä, on osana luottoriskiä koskevia toimintaperiaatteitaan ja menettelyjään laadittava niiden ympäristön kannalta kestävää luotonantoa koskevista toimintaperiaatteista ja menettelyistä tarkat kuvaukset, jotka sisältävät myös tiedot tällaisten luottojärjestelyjen myöntämisestä ja valvonnasta. Näissä toimintaperiaatteissa ja menettelyissä on erityisesti

• a. esitettävä luettelo hankkeista ja toiminnoista sekä kriteerit, joiden laitos katsoo olevan ympäristön kannalta kestävään luotonantoon soveltuvia, tai viittaus nykyisiin ympäristön kannalta kestävää luotonantoa koskeviin standardeihin, joissa määritetään, minkä tyyppistä luotonantoa pidetään ympäristön kannalta kestävänä;
• b. määritettävä prosessi, jonka perusteella laitokset arvioivat, että niiden myöntämistä ympäristön kannalta kestävistä luottojärjestelyistä saadut tuotot käytetään ympäristön kannalta kestäviin toimintoihin. Kun on kyse luotonannosta yrityksille, prosessin on sisällettävä seuraavat osa-alueet:
• i. tietojen kerääminen luotonottajien ilmastoon ja ympäristöön liittyvistä tai muutoin kestävistä liiketoimintatavoitteista;
• ii. sen arvioiminen, täyttävätkö luotonottajien rahoitushankkeet ympäristön kannalta kestävien hankkeiden tai toimintojen vaatimukset ja muut asiaankuuluvat kriteerit;
• iii. sen varmistaminen, että luotonottajilla on halu ja kyky valvoa asianmukaisesti tuottojen kohdentamista ympäristön kannalta kestäviin hankkeisiin tai toimintoihin ja raportoida siitä;
• iv. tuottojen asianmukaisen kohdentamisen säännöllinen valvonta (tämä voi tarkoittaa sitä, että luotonottajia pyydetään toimittamaan ajantasaiset tiedot tuottojen käytöstä, kunnes kyseinen luottojärjestely on maksettu takaisin).

Laitosten on asetettava ympäristön kannalta kestävää luotonantoa koskevat toimintaperiaatteensa ja -menettelynsä samaan yhteyteen kestävään rahoitukseen liittyvien yleisten tavoitteidensa, strategiansa ja toimintaperiaatteidensa kanssa. Lisäksi laitosten on asetettava laadullisia ja tarvittaessa määrällisiä tavoitteita, joilla tuetaan niiden ympäristön kannalta kestävän luotonannon kehittämistä ja eheyttä ja voidaan arvioida, missä määrin tämä kehitys vastaa niiden ilmastoon liittyviä ja ympäristön kannalta kestäviä yleisiä tavoitteita tai edistää niiden saavuttamista.

4.3.7 Datainfrastruktuuri

Laitoksilla on oltava asianmukainen datainfrastruktuuri sekä asiaankuuluvat toimintatavat ja menettelyt, joilla tuetaan luotonmyöntöprosessia ja hallitaan luottoriskejä ja seurataan niitä luottojärjestelyjen koko elinkaaren ajan (esim. luotonannon ja luottokelpoisuuden arviointi, riskinarviointi, luotonarviointi ja seuranta). Datainfrastruktuurilla on voitava varmistaa vastuita, luotonottajaa ja vakuuksia koskevien tietojen jatkuvuus, eheys ja turvallisuus luoton myöntämisestä alkaen ja koko luottojärjestelyn elinkaaren ajan.

Datainfrastruktuurin on oltava yksityiskohtainen ja riittävän rakeinen, jotta sen avulla voitaisiin kerätä lainakohtaisia tietoja etenkin luotonantohetkellä sovelletuista tosiasiallisista luotonmyöntöperusteista. Tämän infrastruktuurin avulla luotonottajaa koskevat tiedot voidaan yhdistää vakuuksia koskeviin tietoihin. Näin voidaan tukea luottoriskin tehokasta valvontaa (ks. luku Error! Reference source not found. ), mahdollistaa tehokas auditointiketju, mitata toiminnan ja luotonannon tuloksellisuutta ja tehokkuutta sekä jäljittää toimintaperiaatteista poikkeamisia, poikkeuksia ja tapauksia, joissa määrälliset rajat on ylitetty (myös luotto-/transaktioluokituksen tai pisteytyksen huomiotta jättäminen).

Tämän datainfrastruktuurin suunnittelua ja ylläpitoa varten laitosten on syytä harkita EPV:n järjestämättömiä lainoja koskevien transaktiomallipohjien¹⁶ asianmukaisten tietokenttien käyttöä.

¹⁶ https://eba.europa.eu/risk-analysis-and-data/eba-work-on-npls