4.1 Yleiset säännökset

Laitosten tulisi pitää rahoitustoiminnan korkoriskiä merkittävänä riskinä ja arvioida sitä erikseen, nimenomaisesti ja perusteellisesti riskinhallintaprosesseissaan ja sisäisen pääoman arviointimenettelyissään.

Laitosten tulisi tunnistaa rahoitustoiminnan korkoriskille altistumiset ja varmistaa, että niitä mitataan, tarkkaillaan ja valvotaan asianmukaisesti. Laitosten tulisi hallita rahoitustoiminnan korkoriskille altistumisesta aiheutuvia riskejä ja tarvittaessa vähentää riskejä, jotka vaikuttavat sekä niiden taloudelliseen arvoon että markkina-arvon muutokset huomioon ottavan nettokorkotulon mittauksiin.

• (ii) Rahoitustoiminnan luottomarginaaliriski

Laitosten tulisi arvioida ja seurata rahoitustoiminnan luottomarginaaliriskiä nimenomaisesti ja perusteellisesti riskinhallintaprosesseissaan ja sisäisen pääoman arviointimenettelyissään.

Laitosten tulisi tunnistaa rahoitustoiminnan luottomarginaaliriskille altistumiset ja varmistaa, että niitä arvioidaan, seurataan ja valvotaan asianmukaisesti sekä taloudellisen arvon että markkina-arvon muutokset huomioon ottavan nettokorkotulon mittausten kannalta.

• (iii) Markkina-arvon muutokset huomioon ottavan nettokorkotulon mittaus

Näissä ohjeissa nettokorkotulo, jonka perusteella lasketaan koron tai luottomarginaalin liikkeiden vaikutus, tulisi määrittää korkotulojen ja -kulujen mukaan. Tätä varten laitosten tulisi myös ottaa huomioon instrumenttien markkina-arvon muutokset, jotka näkyvät kirjaamistavan (käypä arvo / nGAAP-periaatteet) mukaan joko tuloslaskelmassa tai suoraan pääomassa (esim. muilla laajan tuloksen erillä). Laitosten tulisi ottaa huomioon korkojen tai luottomarginaalin liikkeistä johtuva tuloksen ja pääoman määrän lisäys tai vähennys lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä.

Nettokorkotulojen muutoksen tulisi olla seuraavien välinen erotus: odotetut nettokorkotulot sokki- tai stressiskenaariossa toiminnan jatkuvuudenolettaman näkökulmasta ja odotetut nettokorkotulot perusskenaariossa⁵ . Instrumenttien markkina-arvon muutoksen (käypä arvo / nGAAP) tulisi olla seuraavien välinen erotus: odotettu markkina-arvo sokki- tai stressiskenaariossa toiminnan jatkuvuuden turvaavasta näkökulmasta ja odotettu markkina-arvo perusskenaariossa arviointiaikavälin lopussa.

4.1.2 Muita näkökohtia, oikeasuhteisuus

⁵ Oman pääoman taloudellisen arvon kannalta oman pääoman taloudellisen arvon muutoksen tulisi olla seuraavien välinen erotus: odotettu oman pääoman taloudellinen arvo sokki- tai stressiskenaariossa ja odotettu oman pääoman taloudellinen arvo perusskenaariossa.

Pannessaan ohjeita täytäntöön laitosten tulisi tunnistaa nykyinen ja mahdollinen rahoitustoiminnan korkoriskille ja rahoitustoiminnan luottomarginaaliriskille altistumisensa oikeasuhteisesti sen perusteella, mikä on niiden kaupankäyntivaraston ulkopuolisten positioiden taso, monimutkaisuus ja riskialttius, ja ottaen huomioon liiketoimintamallinsa, strategiansa ja sen liiketoimintaympäristön, jossa ne toimivat tai aikovat toimia.

Nykyisen ja mahdollisen rahoitustoiminnan korkoriskille ja rahoitustoiminnan luottomarginaaliriskille altistumisen arvioinnin perusteella laitosten tulisi ottaa huomioon ohjeiden tässä osiossa 4.1 sekä pääoman tunnistamista, laskentaa ja kohdentamista rahoitustoiminnan korkoriskin kannalta koskevassa osiossa (osio 4.2.2.), rahoitustoiminnan korkoriskin ja rahoitustoiminnan luottomarginaaliriskin hallinnointi- ja ohjausstrategiaa koskevassa osiossa (osiot 4.2.3 ja 4.5.2), rahoitustoiminnan korkoriskin mittaamista sisäisessä mittausjärjestelmässä koskevassa osiossa (osio 4.3.) ja rahoitustoiminnan luottomarginaaliriskin seurantaa koskevassa osiossa (osio 4.6) edellytetyt elementit ja odotukset sekä panna niitä täytäntöön tavalla, joka on oikeasuhteinen nykyisten ja mahdollisten rahoitustoiminnan korkoriskille ja rahoitustoiminnan luottomarginaaliriskille altistumisten kannalta.

Nykyisen ja mahdollisen rahoitustoiminnan korkoriskille ja rahoitustoiminnan luottomarginaaliriskille altistumisen lisäksi laitosten tulisi ohjeita täytäntöön pannessaan huomioida myös yleinen kehitystasonsa ja sisäiset riskinhallinnan menettelytapansa varmistaakseen, että niiden rahoitustoiminnan korkoriskin ja rahoitustoiminnan luottomarginaaliriskin hallintaa koskevat menettelytavat, prosessit ja järjestelmät ovat yhdenmukaisia niiden yleisen riskinhallinnan menettelytavan ja erityisten menettelytapojensa, prosessiensa ja järjestelmiensä kanssa, jotka on toteutettu niiden muiden riskien hallintaa varten.