7. Taseen arvopaperistamista koskevat erityiset kriteerit

Sovellettaessa asetuksen (EU) 2017/2402 26 e artiklan 1 kohdan ensimmäistä alakohtaa vaatimus, jonka mukaan luottosuojasopimuksen on katettava vähintään kyseisessä alakohdassa mainitut luottotapahtumat, ei saisi estää osapuolia sopimasta muista luottotapahtumista tai asetuksen (EU) N:o 575/2013 kolmannen osan II osaston 4 luvussa tarkoitettujen tapahtumien tiukemmista määritelmistä.

Luottosuojamaksut (asetuksen (EU) 2017/2402 26 e artiklan 2 kohta).

Suhteutettu osuuteen arvopaperistetun vastuun jäljellä olevaan nimellisarvoon

Sovellettaessa asetuksen (EU) 2017/2402 26 e artiklan 2 kohtaa, jos luottosuojasopimuksen kattaman arvopaperistetun vastuun arvo on pienempi kuin arvopaperistetun vastuun jäljellä oleva nimellisarvo, luottosuojan väli- ja loppumaksut tulisi laskea samassa suhteessa (pro rata) kuin osuus luottosuojasopimuksen kattamasta jäljellä olevasta nimellisarvosta.

Luottosuojan välimaksun määrittäminen

Sovellettaessa asetuksen (EU) 2017/2402 26 e artiklan 2 kohdan toisen alakohdan b alakohtaa ilmaisun ”soveltuvin osin” tulisi katsoa olevan sovellettavissa ainoastaan, jos alullepanija on saanut toimivaltaiselta viranomaiselta luvan soveltaa sisäisten luottoluokitusten menetelmää (IRB-menetelmä) odotettavissa olevien tappioiden määrän määrittämiseksi sen arvopaperistetun vastuun osalta, jonka osalta arvioidaan ”suurempi kuin” -ehtoa, ja jos toimivaltainen viranomainen on vastaavasti arvioinut arvopaperistettuun vastuuseen käytetyn luokitusjärjestelmän käytettäväksi IRB-menetelmän mukaisesti.

Odotettujen tappioiden määrä

Sovellettaessa asetuksen (EU) 2017/2402 26 e artiklan 2 kohtaa odotettujen tappioiden määrä tulisi laskea niiden yksittäisten arvopaperistettujen vastuiden tasolla, joiden osalta luottotapahtuma on toteutunut. Poikkeuksena odotettavissa olevien tappioiden määrä voidaan laskea vähittäisvastuiden osalta alakannan tasolla asetuksen (EU) N:o 575/2013 255 artiklan 9 kohdan mukaisesti kehitetyn KIRB-arvon laskemisen teknisten sääntelystandardien luonnoksen mukaisesti ja ostettuja saamisia koskevan lähestymistavan mukaisesti. Velanhoitokyvyn palauttaminen ja luottosuojapreemiot (asetuksen (EU) 2017/2402 26 e artiklan 3 kohta)

Sitominen arvopaperistettujen järjestettyjen vastuiden jäljellä olevaan nimellisarvoon maksuhetkellä

Sovellettaessa asetuksen (EU) 2017/2402 26 e artiklan 3 kohdan kolmatta alakohtaa, jos luottosuojasopimus kattaa suorituskelpoiset arvopaperistetut järjestetyt vastuut vain osittain, luottosuojasopimuksen nojalla maksettavat luottosuojapreemiot tulisi rakentaa siten, että ne sidotaan arvopaperistettujen järjestettyjen vastuiden siihen jäljellä olevan nimellisarvon osaan, jonka luottosuojasopimus kattaa.

Kolmannen osapuolen tarkastaja (asetuksen (EU) 2017/2402 26 e artiklan 4 kohta).

Tarkastuksen tekevä osapuoli

Sovellettaessa asetuksen (EU) 2017/2402 26 e artiklan 4 kohtaa kolmannen osapuolen todentajan tulisi täyttää molemmat seuraavista ehdoista:

• a. sillä on kokemusta ja valmiudet tarkastusten tekemiseen
• b. se ei ole mikään seuraavista:

Otoksen tarkastus, kun on kyse välivaiheen arvopaperistamispositioista

Sovellettaessa asetuksen (EU) 2017/2402 26 e artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa arvopaperistamisen osapuolet voivat välivaiheen arvopaperistamispositioiden osalta sopia, että otoksen tarkastusprosessi aloitetaan sen jälkeen, kun suuririskisimmän etuoikeusluokan irrottamispiste laskee alle tietyn prosenttiosuuden kyseisestä irrottamispisteestä, joka määritetään liiketoimen sulkemispäivänä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sijoittajien oikeutta pyytää tietyn arvopaperistetun vastuun kelpoisuuden tarkastamista. Lopullisen tappion määrä

Sovellettaessa asetuksen (EU) 2017/2402 26 e artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan e alakohtaa ”lopullisen tappion määrällä” tulisi katsoa tarkoitettavan kyseisen asetuksen 26 e artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua alullepanijan ”lopullista tappioarviota”, jos luottotapahtuman kohteena olevasta arvopaperistetusta vastuusta ei ole suoritettu lopullista luottosuojamaksua luottosuojasopimuksessa määritetyn pidennyksen päättyessä.

Alullepanijan ennenaikaiset irtisanomistapahtumat (asetuksen (EU) 2017/2402 26 e artiklan 5 kohta)

Alkuperäisen referenssisalkun painotetun keskimääräisen elinajan laskenta

Sovellettaessa asetuksen (EU) 2017/2402 26 e artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohtaa alkuperäisen referenssisalkun painotettu keskimääräinen elinaika pitäisi laskea aikapainottamalla ainoastaan pääoman määrien takaisinmaksu, eikä siinä pitäisi ottaa huomioon ennakkomaksuodotuksia tai muita arvopaperistettujen vastuiden kuluihin tai korkoihin liittyviä maksuja, jotka velallisen on maksettava.

Täydennysjakso tai uusiutumisjakso

Jos kyseessä on täydennys- tai uusiutumisjakso, asetuksen (EU) 2017/2402 26 e artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohtaa sovellettaessa painotetun keskimääräisen elinajan tulisi olla täydennys- tai uusiutumisjakson lopussa lasketun arvioidun painotetun keskimääräisen elinajan ja täydennys- tai uusiutumisjakson summa. Tässä arviossa kunkin sellaisen arvopaperistetun vastuun osalta, joka erääntyy ennen täydennys- tai uusiutumisjaksoa, alullepanijan tulisi mukauttaa suunniteltua maturiteettia, jotta se vastaisi sen nykyisen maturiteetin ja sellaisen vastuun pisimmän sallitun maturiteetin summaa, joka voidaan lisätä arvopaperistettuun salkkuun täydennys- tai uusiutumisjaksolla. Mukautuksia on tehtävä tätä varten niin usein kuin on tarpeen, kun mukautettu maturiteetti päättyy aiemmin kuin täydennys- tai uusiutumisjakso.

Sijoittaja

Sovellettaessa 26 e artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohtaa erillisyhtiön liikkeeseen laskemien luottoriskin vaihtolainojen tapauksessa viittaus sijoittajaan tulisi ymmärtää viittaukseksi erillisyhtiöön tai mihin tahansa luottosuojan tarjoajaan, joka on tehnyt luottosuojasopimuksen alullepanijan kanssa. Synteettinen hintaero (asetuksen (EU) 2017/2402 26 e artiklan 7 kohta).

Yhden vuoden odotetun tappion laskeminen

Sovellettaessa asetuksen (EU) 2017/2402 26 e artiklan 7 kohtaa kaikkien arvopaperistettujen vastuiden yhden vuoden aikana odotettujen tappioiden määrä tulisi laskea kyseisen vuoden osalta ottaen huomioon yhtä vuotta vastaava määrä maksukausia ja kertomalla prosenttiosuus, jota odotettavissa olevien tappioiden määrä edusti arvopaperistettujen vastuiden osalta liiketoimen sulkemispäivänä, arvopaperistettujen järjestettyjen vastuiden salkun jäljellä olevalla kokonaismäärällä kyseisen yhden vuoden jakson alussa.

Sovellettaessa asetuksen (EU) 2017/2402 26 e artiklan 7 kohdan a alakohtaa ilmaisulla ”kiinteä synteettinen hintaero” tarkoitetaan synteettistä hintaeroa, jonka alullepanija sitoutuu käyttämään luottoriskin vahvistuksena jokaisena kautena. Tämä määrä ilmaistaan kiinteänä prosenttiosuutena jäljellä olevasta järjestetyn salkun kokonaismäärästä kullakin kaudella.

Sovellettaessa asetuksen (EU) 2017/2402 26 e artiklan 7 kohdan d alakohtaa niiden alullepanijoiden osalta, jotka eivät käytä asetuksen (EU) N:o 575/2013 143 artiklassa tarkoitettua IRB-menetelmää, ”yhden vuoden aikana odotettu tappio” tulisi laskea sovellettavan kirjanpitokehyksen mukaisen riskivarauksen mukaisesti tai, jos tämä lähestymistapa johtaa sellaiseen tappioiden kattamiseen, joka ei edusta riittävästi arvopaperistettujen vastuiden odotettuja tulevia tappioita, alullepanijalaitoksen tulisi mallintaa odotetut tappiot muiden sisäisten riskiparametrien perusteella, esimerkiksi niiden parametrien perusteella, jotka se ottaa huomioon sisäisen pääoman riittävyyden arviointimenettelyssään (ICAAP) ja jotka on määritettävä selkeästi liiketoimea koskevissa asiakirjoissa.

IRB-menetelmän käyttäminen sovellettaessa c alakohtaa

Asetuksen (EU) 2017/2402 26 e artiklan 7 kohdan c alakohtaa tulisi soveltaa, jos alullepanija määrittää omien varojen vaatimukset asetuksen (EU) N:o 575/2013 143 artiklassa tarkoitettua IRB-menetelmää käyttäen koko arvopaperistettujen vastuiden kannalle.

Maksuvuodet

Sovellettaessa 26 e artiklan 7 kohdan a alakohtaa käsitteellä ”maksukausi” tarkoitetaan ajanjaksoa, jona synteettinen hintaero määritetään liiketoimea koskevien asiakirjojen mukaisesti. Oikeutta laadukkaisiin vakuuksiin koskevat vaatimukset (asetuksen (EU) 2017/2402 26 e artiklan 10 kohta)

Hyväksyttävä vakuus

Sovellettaessa asetuksen (EU) 2017/2402 26 e artiklan 10 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohtaa käsitteellä ”0 prosentin riskipainon vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit” tulisi tarkoittaa sellaisten yhteisöjen liikkeeseen laskemien vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden muodossa olevia vakuuksia, joille on annettu 0 prosentin riskipaino asetuksen (EU) N:o 575/2013 kolmannen osan II osaston 2 luvun mukaisesti.

Hyväksyttäviä laadukkaita vakuuksia koskevat maturiteettivaatimukset

Asetuksen (EU) 2017/2402 26 e artiklan 10 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan i alakohdan tulisi katsoa viittaavan vieraan pääoman ehtoisiin arvopapereihin, joiden jäljellä oleva maturiteetti on enintään kolme kuukautta riippumatta niiden alkuperäisestä maturiteetista. Jos ajanjakso luottosuojasopimuksen mukaiseen seuraavaan maksupäivään on alle kolme kuukautta, vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden jäljellä oleva maturiteetti ei saisi olla pidempi kuin kyseinen ajanjakso, jotta vältetään mahdolliset maturiteettierot vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden takaisinmaksupäivän ja luottosuojasopimuksen mukaisen seuraavan maksupäivän välillä.

Sijoitukset luottoriskin vaihtolainoihin

Sovellettaessa asetuksen (EU) 2017/2402 26 e artiklan 10 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohtaa käteisen muodossa olevaa vakuutta koskevan vaatimuksen tulisi katsoa täyttyvän, kun on kyse sijoituksista alullepanijan asetuksen (EU) N:o 575/2013 218 artiklan mukaisesti liikkeeseen laskemiin luottoriskin vaihtolainoihin.