4.2. Painopistealueiden yksilöinti liiketoimintamallianalyysia varten

Osastossa 2 esitetyn osallistumismallin mukaisesti toimivaltaisten viranomaisten tulisi keskittää analyysinsä niihin arviointialueisiin, jotka ovat merkittävimpiä kyseisen laitoksen liiketoimintamallin kannalta. Liiketoimintamallianalyysin soveltamisalaa ja perusteellisuutta voidaan mukauttaa sen mukaan, kuinka monta valvontatarkastusta kyseiselle laitokselle on jo tehty ja millaisia ne ovat olleet. Toimivaltaisten viranomaisten tulisi joka tapauksessa pystyä tämän arvioinnin perusteella saamaan käsitys laitoksen liiketoimintamallin yleisestä elinkelpoisuudesta ja kestävyydestä.

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi muodostaa käsitys laitoksen liiketoimintamallin muutosten olennaisuudesta verrattuna aiempaan valvontatarkastukseen, jotta voitaisiin päättää niiden arvioinnin kohdentamisesta ja perusteellisuudesta sekä siitä, missä määrin aiempaa valvonta-arviointia voidaan käyttää uuden lähtökohtana. Tällaista näkemystä muodostettaessa toimivaltaisten viranomaisten tulisi erityisesti tarkastella, onko laitoksen seuraavilla toiminta-alueilla tapahtunut merkittäviä muutoksia:

• a. aiemmin esitetty ja arvioitu strateginen suunnitelma
• b. taseen rakenne ja koostumus, myös muutokset tulonlähteissä ja niiden keskittymisessä, varojen kasvu, velkarakenteen muutokset tai olennaisten rahoitus- ja riski-indikaattoreiden muutokset niin, että otetaan huomioon osastossa 3 kuvatun indikaattorien seurannan tulokset
• c. hallinto ja toiminnot, myös muiden liiketoimintojen ostot, sulautumiset tai luovutukset, liiketoiminta-alueiden tai maantieteellisten markkinoiden avaaminen tai lakkauttaminen sekä muutokset IT-infrastruktuurissa.

Tärkeimpien liiketoiminta-alueiden tunnistaminen

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi tehdä laitoksen liiketoiminta-alueiden olennaisuusarviointi, jotta voidaan määrittää ne avainalueet, joihin liiketoimintamallianalyysissa tulisi keskittyä. Toimivaltaisten viranomaisten tulisi arvioinnissa ottaa huomioon

• a. liiketoiminta-alueiden merkitys voittojen/tappioiden kertymisen kannalta, myös maantieteellinen jakauma, tytäryhtiöt/sivuliikkeet ja tuoteryhmät, jotka ovat kaikkein merkittävimpiä sen perusteella, millainen osuus niillä on tuloista/kustannuksista tuloslaskelmassa, riski (esim. TREA:n tai muiden riskimittausten perusteella) ja/tai organisatoriset/lakisääteiset painopistealueet (esim. julkisen sektorin pankkien erityisvelvoitteet tarjota tiettyjä tuotteita)
• b. aiemmat valvontatulokset, myös paikan päällä tehtyjen tarkastusten tulokset – silloin kun nämä tulokset voivat antaa viitteitä liiketoiminta-alueista, joita on syytä tutkia tarkemmin –, sekä sisäisten tai ulkoisten tarkastuskertomusten tulokset ja havainnot – se, onko sisäisen tarkastuksen toiminto havainnut ongelmia, jotka liittyvät tiettyjen liiketoiminta-alueiden kestävyyteen tai elinkelpoisuuteen
• c. aihekohtaisten valvonta-arviointien tulokset – se, onko koko alan käsittävässä analyysissa paljastunut yleisiä seikkoja, jotka antavat aihetta myös laitoskohtaiseen analyysiin
• d. merkitys strategiasuunnitelmien kannalta – onko laitoksella liiketoiminta-alueita, joita laitos haluaa kasvattaa tai pienentää merkittävästi
• e. vertailu alan muihin toimijoihin – se, onko liiketoiminta-alueen tulos poikennut tavanomaisesta (ollut poikkeava) verrattuna alan muihin toimijoihin, sikäli kuin tällaiset tiedot ovat toimivaltaisten viranomaisten saatavissa. Liiketoimintamallianalyysin kannalta merkityksellisten vertailukohteiden tunnistamiseksi toimivaltaisten viranomaisten tulisi ottaa huomioon kilpailevat tuotteet/liiketoiminta-alueet, jotka kohdistuvat samaan tulonlähteeseen tai asiakaskuntaan, toiminta-alueen sääntelyjärjestelmät ja geopoliittiset riskit sekä muut tekijät, jotka ovat merkityksellisiä laitoksen toimialan kannalta.