7.6. Vaatimusten täyttäminen stressiolosuhteissa – Pilarin 2 mukaisten ohjeiden ja ylivelkaantumisriskiä koskevien pilarin 2 mukaisten ohjeiden käyttö stressitestien määrällisten lopputulosten käsittelyssä

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi määrittää stressitestauksen keinoin laitoksen omien varojen riittävyys (määrä ja koostumus) stressiolosuhteissa ja se, tarvitaanko mahdollisten puutteiden käsittelemiseksi toimenpiteitä, muun muassa pilarin 2 mukaisten ohjeiden, jäljempänä ’P2G’, ja ylivelkaantumisriskiä koskevien pilarin 2 mukaisten ohjeiden, jäljempänä ’P2G-LR’, soveltamista, tarkistettua pääomasuunnittelua ja muita toimenpiteitä. Kun toimivaltaiset viranomaiset arvioivat pääoman riittävyyttä stressiolosuhteissa, niiden tulisi ottaa huomioon

• a. laitosten stressitestien ja valvonnallisten stressitestien laadullisten lopputulosten käyttö (esim. riskien hallinnassa ja valvonnassa havaitut puutteet)
• b. laitosten stressitestien määrällisten lopputulosten käyttö, jos ICAAP katsotaan luotettavaksi, ja valvonnallisten stressitestien lopputulosten käyttö direktiivin 2013/36/EU 100 artiklan mukaisesti, kuten määrätään näiden ohjeiden osastossa 11, ja sisältäen esimerkiksi:
• i. erityisten ”ankkuriskenaarioiden/oletusten” määrittämistä laitosten toteutettaviksi
• ii. järjestelmän laajuisten stressitestien tekemistä käyttämällä johdonmukaisia menetelmiä ja skenaarioita joko laitosten tai valvojien johdolla.

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi arvioida stressitestien määrällisiä lopputuloksia kiinnittäen huomiota laitoksen omien varojen riittävyyteen ja laatuun ja määrittää, onko omien varojen määrä ja laatu riittävä kattamaan sovellettavat pääomavaatimukset, erityisesti

• a. yhteenlasketun pääomavaatimuksen (OCR), myös sen yhteenlasketut puskurivaatimukset perusskenaariossa vähintään seuraavan kahden vuoden aikana
• b. SREP:n mukaisen kokonaispääomaa koskevan vaatimuksen (TSCR) epäsuotuisissa skenaarioissa vähintään seuraavan kahden vuoden aikana.

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi määrittää P2G ja P2G-LR, ja jos määritys johtaa positiiviseen arvoon, niiden olisi laadittava P2G tai P2G-LR, joissa otetaan huomioon valvojan huolenaiheet laitoksen herkkyydestä valvonnallisissa stressitesteissä käytetyille epäsuotuisille skenaarioille. P2G:tä ei tulisi käyttää kattamaan riskejä tai riskien osatekijöitä, jotka on jo katettu pilarin 2 mukaisen vaatimuksen avulla 7.2 jakson mukaisesti. Vastaavasti P2G-LR:ää ei tulisi käyttää kattamaan ylivelkaantumisriskin osatekijöitä, jotka on jo katettu ylivelkaantumisriskiä koskevan pilarin 2 mukaisen vaatimuksen avulla 7.3 jakson mukaisesti.

P2G:n tason tulisi suojata SREP:n mukaisen kokonaispääomaa koskevan vaatimuksen mahdolliselta rikkomiselta epäsuotuisassa skenaariossa. Vastaavasti P2G-LR:n tason pitäisi suojata SREP:n mukaisen kokonaisvähimmäisomavaraisuusastetta koskevan vaatimuksen rikkomiselta epäsuotuisassa skenaariossa. Toimivaltaiset viranomaiset voivat päättää olla asettamatta P2G:tä, jos valvonnallisten stressitestien määrälliset lopputulokset viittaavat siihen, että laitoksen ei odoteta rikkovan TSCR:ää stressitestin epäsuotuisassa skenaariossa. Samoin toimivaltaiset viranomaiset voivat päättää olla asettamatta P2G-LR:ää, jos TSLRR:n rikkominen ei ole odotettavissa stressitestin epäsuotuisassa skenaariossa.

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi määrittää ja asettaa P2G ja P2G-LR valvonnallisten stressitestien epäsuotuisan skenaarion lopputulosten perusteella. Tämä koskee myös EU:n laajuisia EPV:n suorittamia stressitestejä tai muita asiaan liittyviä valvonnallisia stressitestejä, jotka suoritetaan järjestelmän laajuisesti vähintään seuraavan kahden vuoden ajan.

Jotta toimivaltaiset viranomaiset voisivat valita oikeasuhteisen lähestymistavan luokkaan 1 kuulumattomiin laitoksiin ja rajat ylittävien konsernien tytäryhtiöihin, ne voivat P2G:tä P2G-LR:ää asettaessaan ja päivittäessään tarkastella valvonnallisten stressitestien yksinkertaistettujen versioiden lopputuloksia (esim. käyttämällä valvojien määrittämiä ”ankkuriskenaarioita”, herkkyysanalyyseja, määrättyjen viranomaisten suorittamia ylhäältä alas -stressitestejä, konsolidoidun tason stressitestien salkkutason vaikutuksia) sekä aiempien valvonnallisten stressitestien tai 340 kohdan mukaisten laitosten stressitestien tuloksia. Valvonnallisten stressitestien yksinkertaistetut versiot voidaan toteuttaa yksittäin eikä järjestelmän laajuisen toimenpiteen osana.

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi määrittää ja asettaa P2G ja P2G-LR 2.4 jaksossa määritetyn vähimmäisosallistumisen mallin mukaisesti. P2G:n ja P2G-LR:n määrittämisen ja asettamisen tiheydessä olisi erityisesti seurattava SREP:n mukaisen vähimmäisosallistumisen mallin mukaista pääoman riittävyyden arvioinnin vähimmäistiheyttä.

Edellä sanotun rajoittamatta

• a. toimivaltaisten viranomaisten tulisi arvioida, onko olemassa oleva P2G ja P2G-LR edelleen asianmukainen aina, kun saatavilla on uuden valvonnallisen stressitestin tuloksia
• b. toimivaltaiset viranomaiset voivat määrittää P2G:n ja P2G-LR:n vain joka toinen vuosi eikä vuosittain, myös SREP:n mukaiseen luokkaan 1 kuuluvien laitosten osalta. P2G:n määritysvuotta seuraavana vuonna toimivaltaisten viranomaisten tulisi kuitenkin arvioida kaikkien asiaankuuluvien tietojen perusteella, myös aiempien valvonnallisten stressitestien tulosten perusteella, sekä täydentävän herkkyysanalyysin (ts. valvonnallisten stressitestien yksinkertaistettujen muotojen) perusteella, ovatko P2G ja P2G-LR edelleen merkityksellisiä vai onko niitä päivitettävä.

P2G:tä määrittäessään toimivaltaisten viranomaisten tulisi varmistaa, että se asetetaan tasolle, joka on riittävä kattamaan vähintään stressin ennakoidun enimmäisvaikutuksen, joka olisi laskettava ydinpääoman muutosten perusteella (ts. ottaen huomioon sekä ydinpääoman liikkeet että kokonaisriskimäärän TREA) stressin pahimpana vuonna ja ottaen huomioon sovellettavat pääomavaatimukset. P2G:n asettamisessa käytettävä stressin enimmäisvaikutus olisi ymmärrettävä eroksi stressitestiin kuuluvan ajan epäsuotuisan skenaarion alimman ydinpääomasuhteen ja lähtötilanteen todellisen ydinpääomasuhteen välillä.

P2G-LR:n määrittämisen osalta stressin enimmäisvaikutus olisi laskettava ensisijaisessa pääomassa stressin pahimpana vuonna tapahtuvien muutosten perusteella, ja siinä olisi otettava huomioon sovellettavat vähimmäisomavaraisuusastetta koskevat pääomavaatimukset. P2G-LR:n asettamisessa käytettävä stressin enimmäisvaikutus olisi ymmärrettävä eroksi stressitestiin kuuluvan ajan epäsuotuisan skenaarion alimman vähimmäisomavaraisuusasteen ja lähtötilanteen todellisen vähimmäisomavaraisuusasteen välillä.

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi saada kutakin laitosta koskeva P2G:n lähtötilanne vähentämällä osat, jotka jo kattavat stressin enimmäisvaikutuksessa huomioon otetut riskit. Toimivaltaisten viranomaisten tulisi erityisesti vähentää asiaankuuluvat toimenpiteet, etenkin yleinen pääomapuskuri, kuten 354 kohdassa esitetään. Määrittäessään P2G:n ja P2G-LR:n lähtötilanteita toimivaltaiset viranomaiset voivat tarvittaessa harkita myös muita stressin enimmäisvaikutusta koskevia oikaisuja, jotka liittyvät staattiseen taseoletukseen tai stressitestin tekemisen ja lähtötilanteen ajan väliseen aikahorisonttiin.

Asettaessaan P2G:ta ja P2G-LR:ää toimivaltaisten viranomaisten tulisi varmistaa, että niiden lähtökohdat ja lopulliset arvot ovat riittävällä tavalla yhteydessä toisiinsa. Tätä varten ne voivat päättää käyttää riskiluokittelumallia, jossa laitokset luokitellaan P2G:n ja P2G-LR:n lähtötilanteiden mukaan 344 kohdassa esitettyjen asiaankuuluvien valvonnallisten stressitestien tai 345 kohdassa esitettyjen muiden toimintamallien perusteella. Toimivaltaiset viranomaiset voivat siten määrittää kuhunkin luokkaan kiinteän määrän P2G:n tai P2G-LR:n tasoja ja asettaa lopullisen P2G:n ja P2G-LR:n määritetyn luokan rajoissa tai poikkeuksellisesti asiaankuuluvan luokan rajojen ulkopuolella laitoskohtaisten näkökohtien perusteella. Toimivaltaisten viranomaisten olisi pyrittävä välttämään tavanomaista jyrkempiä vaikutuksia luokkien välillä esimerkiksi sallimalla P2G:n tai P2G-LR:n tasojen osittainen päällekkäisyys naapuriluokan kanssa. Niiden tulisi myös varmistaa, että tuloksena saatavat lopulliset P2G ja P2G-LR ovat laitoskohtaisia.

Lopullista P2G:tä ja P2G-LR:ää määrittäessään toimivaltaisten viranomaisten tulisi tarvittaessa ottaa huomioon seuraavat tekijät:

• a. vuosi, jona stressin enimmäisvaikutus ilmenee, suhteessa stressitestien alkupisteeseen ja aikaväliin
• b. luotettavan laitosta koskevan stressitestin tulos, ottaen huomioon tietyt skenaariomääritelmät ja oletukset, erityisesti silloin, kun niillä katsotaan olevan enemmän merkitystä laitoksen liiketoimintamallille ja riskiprofiilille, ja kun sisäiset skenaariot ovat vakavampia kuin valvojan käyttämät skenaariot
• c. stressitestin tekemisen aikarajan jälkeen tapahtuneet muutokset, joilla on olennaista vaikutusta laitosten riskiprofiiliin tai pääoma-asemaan (esim. järjestämättömien lainojen myynti). Näitä muutoksia voivat olla riskiprofiilin väliaikaiset muutokset, myös rakenteelliset muutokset laitoksen toiminnassa tai taseessa
• d. asiaan liittyvät johdon lieventävät toimenpiteet, joiden katsotaan olevan luotettavia ja erittäin varmoja niiden valvonnallisen arvion perusteella
• e. tiedot valvonnallisen stressitestauksen merkityksestä laitoksen strategialle, taloudellisille suunnitelmille ja liiketoimintamallille koskevista valvontaan perustuvista arvioista
• f. laitoksen todellista herkkyyttä haitallisille skenaarioille koskevan varmuuden väheneminen
• g. mahdolliset päällekkäisyydet pilarin 2 mukaisen vaatimuksen tai ylivelkaantumista koskevan pilarin 2 vaatimuksen kanssa
• h. laitoksen kokonaiselvytyskapasiteetti sellaisena kuin se on määritelty EPV:n ohjeissa kokonaiselvytyskapasiteetista elvytyssuunnittelussa⁴³
• i. laitoksen omien käytettävissä olevien varojen laatu (koostumus), myös stressin pahimpana vuonna
• j. se, kohdistuuko laitokseen rakenneuudistuksia tai kriisinratkaisutoimia.

⁴³ EPV:n ohjeet kokonaiselvytyskapasiteetista elvytyssuunnittelussa (EBA/GL/2023/06) – II jakso. Kokonaiselvytyskapasiteetin arviointi – ”mukautettu kokonaiselvytyskapasiteetti”.

P2G:n määrittämistä varten toimivaltaisten viranomaisten tulisi tarkastella myös sitä, missä määrin stressiskenaariot kattavat pilarin 2 mukaiseen vaatimukseen TSCR:ssä vaikuttavat merkittävät riskit. Toimivaltaisten viranomaisten tulisi erityisesti ottaa huomioon se, että makrotalouden taantumaskenaariot eivät välttämättä kata kokonaan tiettyjä riskejä, esimerkiksi eläkeriskiä tai joitakin luottokeskittymäriskien osatekijöitä (esim. yhteen riskikohteeseen perustuvia keskittymiä), jotka voivat suurentaa mahdollisia tappioita testien epäsuotuisissa skenaarioissa.

Lisäksi toimivaltaisten viranomaisten tulisi arvioida, missä määrin olemassa olevat yhteenlasketut puskurivaatimukset tai muut sovellettavat toimenpiteet jo kattavat stressitestauksessa havaitut riskit. Tässä yhteydessä toimivaltaisten viranomaisten

• a. tulisi vähentää P2G yleisestä pääomapuskurista (CCB), sillä käytännössä ne limittyvät.
• b. tulisi poikkeustapauksissa ottaa P2G huomioon tapauskohtaisesti vastasyklisen pääomapuskurin yhteydessä – vaikka lähtökohtaisesti niiden välillä ei odoteta olevan päällekkäisyyttä – ottaen huomioon puskurin kattamat taustalla olevat riskit, jotka on huomioitu stressitesteissä käytettyjen skenaarioiden suunnittelussa, ja kuultuaan ensin makrovakausviranomaista
• c. ei pitäisi vähentää P2G:tä järjestelmäriskipuskureista (G-SII/O-SII-riskipuskurit ja järjestelmäriskipuskuri), sillä niiden on tarkoitus kattaa laitoksen aiheuttamat taloudelliseen järjestelmään kohdistuvat riskit
• d. ei tulisi vähentää P2G-LR:ää asetuksen (EU) N:o 575/2013 92 artiklan 1 a kohdassa tarkoitetusta G-SII-laitosten vähimmäisomavaraisuusastetta koskevasta puskurivaatimuksesta
• e. ja ne voivat tarkistaa kyseiselle laitokselle ilmoitetun P2G:n varmistaakseen, että sen kalibrointi on edelleen asianmukainen, jos laitos sidotaan kokonaisriskipainolattiaan direktiivin 2013/36/EU 104 b artiklan 4 a kohdan mukaisesti.

Jos toimivaltaiset viranomaiset määrittävät P2G:n, niiden tulisi lisätä nämä ohjeet yhteenlaskettuun pääomavaatimukseen (OCR). Jos toimivaltaiset viranomaiset määrittävät P2G-LR:n, niiden tulisi lisätä nämä ohjeet kokonaisvähimmäisomavaraisuusastetta koskevaan vaatimukseen (OLRR). Toimivaltaisten viranomaisten tulisi käsitellä OCR:ää ja OLRR:ää kahtena erillisenä vaatimuksia koskevana osatekijänä. Siksi käytettävissä olevia omia varoja voidaan käyttää yhtä aikaa P2G:n ja P2G-LR:n täyttämiseen.