8.4. Likviditeetti- ja rahoitusriskin hallinta- ja valvontakehyksen arviointi

Saadakseen kattavan käsityksen laitoksen likviditeetti- ja rahoitusriskiprofiilista ja niiden yhteyksistä toimivaltaisten viranomaisten tulisi myös tarkastella laitoksen likviditeetti- ja rahoitusriskin taustalla olevaa hallintoa ja riskinhallintakehystä. Sitä varten toimivaltaisten viranomaisten tulisi arvioida

• a. likviditeettiriskiä ja rahoitusstrategiaa sekä likviditeetti- ja rahoitusriskien riskinottohalua
• b. organisaatiokehystä, toimintalinjoja ja menettelyjä
• c. riskien tunnistamista, mittaamista, hallintaa, seurantaa ja raportointia
• d. laitoksen likviditeetti-/rahoituskohtaista stressitestausta
• e. likviditeetti- ja rahoitusriskin hallintaa koskevaa sisäisen valvonnan kehystä
• f. laitoksen likviditeettiä koskevia varautumis- ja palautumissuunnitelmia
• g. laitoksen rahoitussuunnitelmia.

Likviditeetti- ja rahoitusriskiä koskeva strategia ja riskinottohalu

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi arvioida, onko laitoksella luotettava, selkeästi muotoiltu ja dokumentoitu likviditeetti- ja rahoitusriskiä koskeva strategia ja riskinottohalu, joista on ilmoitettu ja jotka sen ylin hallintoelin on hyväksynyt. Tässä arvioinnissa toimivaltaisten viranomaisten tulisi muiden tekijöiden ohella ottaa huomioon ylimmän hallintoelimen rooli likviditeetti- ja rahoitusriskiä koskevan strategian ja riskinottohalun määrittelyssä, hyväksymisessä ja arvioinnissa (myös sen taustalla olevat tärkeimmät oletukset), ylimmän hallintoelimen toteuttama tämän strategian asianmukainen täytäntöönpano sekä sen asianmukaisuus laitoksen kannalta ottaen huomioon sen liiketoimintamalli, yleinen riskinsietokyky, rooli rahoitusjärjestelmässä, taloudellinen tila ja rahoituskapasiteetti. Organisaatiokehys, toimintaperiaatteet ja menettelyt

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi arvioida, onko laitoksella asianmukainen organisaatiokehys ja hallintojärjestelyt likviditeetti- ja rahoitusriskien hallintaa varten, muun muassa vankka ILAAP-kehys, joka on näiden suuntaviivojen osastossa 5 olevan 91 kohdan mukainen. Niiden tulisi lisäksi arvioida, onko laitoksessa otettu käyttöön asianmukaiset mittaus- ja valvontatoiminnot sekä riittävät henkilöresurssit ja tekniset resurssit näiden toimintojen kehittämistä ja toteuttamista ja vaadittavien seurantatehtävien hoitamista varten. Riippumattoman toiminnon tulisi ohjata järjestelmien ja prosessien likviditeettiriskin valvontaa ja seurantaa.

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi arvioida, onko laitoksella asianmukaiset toimintaperiaatteet ja menettelyt likviditeetti- ja rahoitusriskien hallintaan ja ovatko ne yhdenmukaisia laitoksen likviditeettiä koskevan riskinottohalun kanssa. Tässä arvioidaan, onko toimintaperiaatteet ja menettelyt määritelty asianmukaisesti ja virallistettu ja onko niistä tiedotettu tehokkaasti koko laitoksessa. Ylimmän hallintoelimen tulisi hyväksyä ja tarkistaa säännöllisesti toimintaperiaatteet ja menettelyt, ja toimivan johdon tulisi huolehtia niiden toteuttamisesta.

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi arvioida, onko laitoksen toimintamalli riittävä markkinoille pääsyn ylläpitämiseksi sen merkittävillä rahoitusmarkkinoilla. Siihen kuuluvat mahdollisesti tehdyt markkinoille pääsyn testaukset sekä laitoksen toimintamalli jatkuvan läsnäolon säilyttämiseksi markkinoilla (tiettyjen pienten laitosten tai erikoistuneiden liiketoimintamallien osalta markkinoille pääsyn testaus ei välttämättä ole merkityksellistä), laitoksen toimintamalli vahvojen suhteiden kehittämiseksi rahoittajien kanssa sekä kaikki näyttö siitä, että laitoksella olisi edelleen jatkuva pääsy markkinoille kriisitilanteissa.

Riskien tunnistaminen, mittaaminen, hallinta, seuranta ja raportointi

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi arvioida, onko laitoksella asianmukainen kehys ja IT-järjestelmät likviditeetti- ja rahoitusriskin tunnistamiseksi ja mittaamiseksi laitoksen koon, monimutkaisuuden, riskinottohalun ja riskinottokyvyn mukaisesti. Niiden tulisi ottaa huomioon,

• a. onko laitos ottanut käyttöön asianmukaisia menetelmiä kassavirtojensa ennustamiseksi asianmukaisten aikahorisonttien aikana käyttäen oletuksina normaali- ja stressitilanteita ja kattavasti merkittävien riskitekijöiden osalta
• b. käyttääkö laitos asianmukaisia keskeisiä oletuksia ja menetelmiä, joita tarkistetaan säännöllisesti, ottaen huomioon sekä taseeseen sisältyvistä että taseen ulkopuolisista eristä aiheutuvien eri riskien (luottoriski, markkinariski, korkoriski jne.) välisen vuorovaikutuksen
• c. ymmärtääkö laitos valmiutensa saada käyttöön rahoitusvälineitä riippumatta siitä, missä niitä säilytetään, ottaen huomioon niiden käyttöä koskevat oikeudelliset, lakisääteiset ja toimintaan liittyvät rajoitteet, myös esimerkiksi sen, ettei varoja saada käyttöön niiden kiinnittämisen vuoksi eri aikahorisonteissa.

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi arvioida, onko laitoksilla likviditeetti- ja rahoitusriskiä koskeva asianmukainen raportointikehys, jonka toimiva johto on hyväksynyt. Niiden tulisi ottaa huomioon raporttien laatimisessa käytettävien tietojärjestelmien ja sisäisten tiedonkulkujen laatu sekä se, onko raportointi kohderyhmälle ymmärrettävää, tarkkaa ja käyttökelpoista (esim. ajankohtaista, ei liian monimutkaista ja oikeanlaajuista). Raportointi tulisi toimittaa säännöllisesti asianmukaisille vastaanottajille (kuten ylimmälle hallintoelimelle, toimivalle johdolle tai varojen ja velkojen hallintakomitealle).

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi arvioida sen prosessin riittävyyttä, jolla mitataan päivänsisäistä likviditeettiriskiä, erityisesti niiden laitosten osalta, jotka osallistuvat maksu-, toimitus- ja selvitysjärjestelmiin. Niiden tulisi ottaa huomioon, seuraako ja valvooko laitos asianmukaisesti kassavirtoja ja likvidejä varoja, jotka ovat käytettävissä päivänsisäisten vaatimusten täyttämiseen, ja ennusteita siitä, milloin kassavirtoja esiintyy päivän aikana, ja suorittaako laitos riittävää erityistä stressitestausta päivänsisäisille toiminnoille, ottaen huomioon myös liiketoiminnan kehitys (esim. pikamaksujen mahdollisuus).

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi arvioida, onko laitoksella asianmukaiset likviditeetti- ja rahoitusindikaattorit. Niiden tulisi tässä yhteydessä ottaa huomioon,

• a. kuvastavatko indikaattorit asianmukaisesti laitoksen likviditeettiriskiprofiilia, myös maksuvalmiuspuskurin varojen hajautusastetta sekä sen likvidien varojen valuutan nimellisarvon ja likviditeetin ulosvirtausten valuuttajakauman välistä yhdenmukaisuutta
• b. kattavatko indikaattorit riittävällä tavalla keskeiset likviditeettiriskin näkökohdat, jotka liittyvät mahdollisiin äkillisiin riskeihin, kuten ulosvirtausten erääntymisajankohdista johtuvaan keskittymiseen (ottaen huomioon myös velkojen mahdollisen ennenaikaisen takaisinmaksun) sekä keskuspankkien tukiohjelmiin
• c. voidaanko indikaattorien perusteella tunnistaa laitoksen rakenteelliset rahoitukseen liittyvät haavoittuvuudet, muun muassa mahdolliset keskittymät tietyillä markkinoilla, valuutoissa, vastapuolissa ja maturiteeteissa
• d. saadaanko indikaattoreista käsitys laitosten rahoituksen pysyvyydestä (riippumatta siitä, mitä maksuvalmiusvaatimuksessa tai pysyvän varainhankinnan vaatimuksessa oletetaan), mukaan lukien jaottelu homogeenisiin luokkiin niiden riskiominaisuuksien mukaisesti sekä takuu- tai vakuutusjärjestelmän soveltamisalan ulkopuolella olevien talletusten osuus.

Laitosten tulisi pystyä osoittamaan, että indikaattorit dokumentoidaan asianmukaisesti ja tarkistetaan säännöllisin väliajoin, niitä käytetään perustana laitoksen riskinottohalun määrittelemisessä, ne sisältyvätkö johdon raportointiin ja niitä käytetään toimintarajojen asettamiseen.