8.5. Yhteenveto havainnoista, pisteytyksestä ja valvontatoimenpiteistä

Edellä esitetyn arvioinnin perusteella toimivaltaisten viranomaisten tulisi muodostaa käsitys laitoksen likviditeetti- ja rahoitusriskeistä sekä siitä, missä määrin laitoksen likviditeettivaroilla pystytään kattamaan tai lieventämään näitä riskejä. Tämän käsityksen tulisi käydä ilmi havainnoista tehtävästä yhteenvedosta, johon liitetään taulukossa 17 esitettyjen näkökohtien perusteella annettava likviditeetin ja rahoituksen riittävyyden pistemäärä. Likviditeetin ja rahoituksen riittävyyden pistemäärän tulisi kuvastaa toimivaltaisten viranomaisten näkemystä siitä, kattavatko nykyiset likviditeettivarat asianmukaisesti likviditeetti- ja rahoitusriskit. Toimivaltaiset viranomaiset voivat harkita välipisteiden käyttöä likviditeetti- ja rahoitusriskien arvioinnissa, jos se katsotaan aiheelliseksi.

Pisteyttäessään likviditeetin ja rahoituksen riittävyyttä toimivaltaisten viranomaisten tulisi tarvittaessa ottaa huomioon likviditeettiä koskevan kokonaiselvytyskapasiteetin taso (heikko, riittävä mutta parantamisen varaa tai tyydyttävä), kuten kokonaiselvytyskapasiteettia elvytyssuunnittelussa koskevien EPV:n ohjeiden⁴⁸ 41–43 kohdassa on määritelty. Kokonaiselvytyskapasiteetin tason huomioon ottaminen likviditeetin riittävyyden arvioinnissa on erityisen merkityksellistä silloin, kun likviditeetin kokonaiselvytyskapasiteetin taso on ”heikko”.

Taulukko 17. Valvontaan perustuvia näkökohtia likviditeetin ja rahoituksen riittävyyden pisteyttämistä varten

⁴⁸ EBA/GL/2023/06

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi 8.5 jakson likviditeetin ja rahoituksen riittävyyden pisteytyksen perusteella määrittää, onko tarpeen asettaa erityisiä likviditeetti- ja rahoitusvaatimuksia niiden likviditeettiin ja rahoitukseen liittyvien riskien kattamiseksi, joita laitokseen kohdistuu tai saattaa kohdistua.

Seuraavassa taulukossa esitetään ei-tyhjentävä luettelo laadullisista ja määrällisistä valvontatoimenpiteistä, joita toimivaltaiset viranomaiset voivat soveltaa, jos havaitaan tietty puute. Toimivaltaiset viranomaiset voivat soveltaa muita valvontatoimenpiteitä (myös direktiivin 2014/36/EU 104 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisia määrällisiä toimenpiteitä) tai niiden yhdistelmää, jos ne katsotaan asianmukaisemmiksi havaittujen puutteiden korjaamiseksi.

Jos toimivaltaiset viranomaiset katsovat, että määrälliset toimenpiteet voivat olla tarpeen, niiden tulisi tutustua seuraavassa jaksossa oleviin lisäohjeisiin, jotka koskevat määrällisten likviditeetti- ja rahoitustoimenpiteiden vertailua ja asettamista.

On syytä huomata, että osa taulukossa 18 mainituista toimenpiteistä on luonteeltaan laadullisia. Jos perustavanlaatuisia heikkouksia ilmenee, erityisesti likviditeetin ja rahoituksen hallinnassa, laadulliset toimenpiteet tulisi mahdollisuuksien mukaan asettaa etusijalle.

Taulukko 18. Likviditeetti- ja rahoitusriskiä koskevat mahdolliset valvontatoimenpiteet (luettelo ei ole tyhjentävä)

Direktiivin 2013/36/EU 102 artiklan, 104 artiklan 1 kohdan b, e, f, j, k, i ja n alakohdan, 105 artiklan, komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/61 8 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 575/2013 428 b artiklan 5 kohdan mukaiset toimivaltaisten viranomaisten mahdolliset valvontatoimenpiteet A. vaaditaan laitoksia pitämään lakisääteistä vähimmäisvaatimusta korkeampaa maksuvalmiusvaatimusta, jonka määrä on sellainen, että sillä voidaan korjata riittävästi havaittuja puutteita B. vaaditaan laitoksia soveltamaan vähimmäisselviytymisjaksoa, jonka kesto on sellainen, että havaittuja puutteita voidaan korjata riittävästi C. vaaditaan laitoksia pitämään hallussaan vähintään sellaista määrää likvidejä varoja tai likviditeetinhankintakapasiteettia, että havaittuja puutteita voidaan korjata riittävästi D. vaaditaan laitoksia pitämään lakisääteistä vähimmäisvaatimusta korkeampaa pysyvän varainhankinnan vaatimusta, jonka määrä on sellainen, että sillä voidaan korjata riittävästi havaittuja puutteita E. vaaditaan laitoksia pitämään hallussaan vähintään sellaista määrää käytettävissä olevaa pysyvää rahoitusta, että havaittuja puutteita voidaan korjata riittävästi F. asetetaan erityisiä maksuvalmiusvaatimuksia, muun muassa rajoituksia saatavien ja velkojen välisille maturiteettieroille G. asetetaan hallinnollisia seuraamuksia tai muita hallinnollisia toimenpiteitä, vakavaraisuusmaksut mukaan lukien H. asetetaan vaatimuksia likvidien varojen keskittymiselle, muun muassa

• - vaatimukset laitoksen likvidien varojen profiilin koostumukselle vastapuolten, valuutan jne. osalta, ja/tai
• - ylärajat, limiitit tai rajoitukset rahoituskeskittymille I. asetetaan rajoituksia saatavien ja velkojen sopimuksiin tai käyttäytymiseen perustuville lyhyen aikavälin maturiteettieroille, muun muassa
• - limiitit saatavien ja velkojen välisille maturiteettieroille (erityisissä aikaryhmissä)
• - limiitit vähimmäisselviytymisjaksoille ja/tai
• - limiitit riippuvuudelle tietyistä lyhytaikaisista rahoituslähteistä, kuten rahamarkkinarahoituksesta. J. asetetaan likviditeettiasemille lisävaatimuksia tai vaatimuksia tiheämmästä raportoinnista, muun muassa
• - maksuvalmiusvaatimusta koskevan sääntömääräisen raportoinnin tiheys, ja/tai
• - muiden likviditeettiä koskevien raporttien, kuten ”seurannan edellyttämän lisämetriikan”, tiheys ja yksityiskohtaisuus K. vaaditaan toimia niiden puutteiden käsittelemiseksi, joita on havaittu laitoksen kyvyssä tunnistaa, mitata, seurata ja valvoa likviditeettiriskiä, muun muassa
• - parantamalla stressitestausvalmiuksia, jotta parannettaisiin laitoksen kykyä tunnistaa ja kvantifioida laitokseen kohdistuvan likviditeettiriskin merkittäviä lähteitä
• - parantamalla kykyä muuttaa likvidit varat rahaksi
• - parantamalla likviditeettiä koskevaa varautumissuunnitelmaan ja likviditeettiä koskevien varhaisen varoituksen indikaattoreiden kehystä, ja/tai
• - parantamalla likviditeetin hallintatietojen raportointia laitoksen ylimmälle hallintoelimelle ja toimivalle johdolle.

L. vaaditaan toimia laitoksen rahoitusprofiilin muuttamiseksi, muun muassa

• - vähentämällä riippuvuutta tietyistä (mahdollisesti epävakaista) rahoitusmarkkinoista, kuten tukkurahoituksesta
• - vähentämällä rahoitusprofiilin keskittyneisyyttä vastapuolten, pitkän aikavälin maturiteettiprofiilin huippujen, valuuttojen (valuuttaerojen) jne. osalta, ja/tai Direktiivin 2013/36/EU 102 artiklan, 104 artiklan 1 kohdan b, e, f, j, k, i ja n alakohdan, 105 artiklan, komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/61 8 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 575/2013 428 b artiklan 5 kohdan mukaiset toimivaltaisten viranomaisten mahdolliset valvontatoimenpiteet
• - vähentämällä kiinnitettyjen varojen määrää ja mahdollisesti eriyttämällä kiinnitysten kokonaismäärä ja ylimääräiset vakuudet (esim. katettujen joukkovelkakirjalainojen ja vakuuksien muutospyyntöjen osalta).

M. vaaditaan laajentamaan tai tihentämään laitosten rahoituspositioiden raportointia, muun muassa

• - laatimaan useammin rahoitusprofiilin seurannan kannalta olennaisia lakisääteisiä raportteja (kuten pysyvän varainhankinnan vaatimusta käsittelevä raportti ja ”seurannan edellyttämä lisämetriikka”) ja/tai
• - raportoimaan useammin laitoksen rahoitussuunnitelmasta valvojalle. N. vaaditaan toimenpiteitä niiden puutteiden käsittelemiseksi, joita on havaittu laitoksen rahoitusriskin valvonnassa, muun muassa
• - parantamalla rahoitusriskin raportointia laitoksen ylimmälle hallintoelimelle ja toimivalle johdolle
• - laatimalla uudelleen rahoitussuunnitelma tai parantamalla sitä ja/tai
• - asettamalla limiittejä sen riskinottohalulle
• - vaatimalla parantamaan laitoksen stressitestausvalmiuksia muun muassa vaatimalla sitä kattamaan pitemmän stressikauden.

Asettaessaan rakenteellisia pitkän aikavälin valvontavaatimuksia toimivaltaisten viranomaisten tulisi tarkastella lyhyen/keskipitkän aikavälin likviditeettiä tai omia varoja koskevien lisävaatimusten tarpeellisuutta väliaikaisratkaisuna edelleen olemassa olevien riskien vähentämiseksi, kunnes rakenteelliset vaatimukset tuottavat toivottuja tuloksia.

Jos toimivaltaiset viranomaiset toteavat, että on olemassa suuri riski siitä, että laitoksen rahoituskustannukset kasvavat merkittävästi, niiden tulisi harkita muutosten pyytämistä rahoitusrakenteeseen rahoituskustannusriskin vähentämiseksi tai jopa omien varojen toimenpiteitä (joita käsitellään osastossa 7) tuloslaskelman vaikutuksen kompensoimiseksi, jos laitos ei voi siirtää rahoituksen kohonneita kustannuksia asiakkaalleen.