6.3.2.3 Treatment of incomplete recovery processes

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 181 artiklan 1 kohdan a alakohdan tarkoitusta varten suhteessa kaikkien historiallisella tarkasteluajanjaksolla havaittujen maksukyvyttömyystapausten käyttöön LGD-estimaattien tietolähteistä laitosten tulisi varmistaa, että keskeneräisten takaisinperintäprosessien merkitykselliset tiedot huomioidaan varovaisuudella. LGD-estimaatin tulisi perustua pitkän aikavälin keskimääräiseen LGD-arvoon.

Laitosten tulisi laskea havaittu keskimääräinen LGD kullekin sopimustyypin riskiluokalle tai -ryhmälle sekä LGD-mallin soveltamisalaan kuuluvan salkun tasolla ottamalla huomioon kaikkien historiallisella tarkasteluajanjaksolla havaittujen maksukyvyttömyystapausten toteutuneet LGD-arvot 155–157 kohtien mukaisesti sisällyttämättä niihin mitään odotettuja tulevia takaisinperintöjä. Havaittu keskimääräinen LGD tulisi painottaa laskelmiin sisällytettyjen maksukyvyttömyystapausten määrällä.

Laitosten tulisi määritellä sisäisissä käytännöissään selkeästi takaisinperintäprosessin päättymishetki. Kaikkia päättyneitä takaisinperintäprosesseja tulisi kohdella päättyneinä havaitun keskimääräisen LGD-arvon laskennassa.

Laitosten tulisi määritellä kunkintyyppiselle vastuulle maksukyvyttömyyshetkestä alkava takaisinperintäprosessin enimmäiskesto, jossa otetaan huomioon havaittu ajanjakso, jonka aikana laitos saa päätökseen suurimman osan takaisinperintäprosesseistaan ja jossa jätetään ottamatta huomioon ne poikkeavat havainnot, joissa takaisinperintäprosessi kestää merkittävästi pidempään. Takaisinperintäprosessien enimmäiskesto tulisi määritellä siten, että sillä varmistetaan riittävän aineistomäärän saatavuus takaisinperintöjen arviointiin tällä ajanjaksolla, kun kyse on keskeneräisistä takaisinperintäprosesseista. Takaisinperintäprosessin enimmäiskesto voi vaihdella vastuutyypin mukaan. Takaisinperintäprosessin enimmäiskeston määrittely tulisi dokumentoida selkeästi ja sen tukena tulisi olla näyttöä havaituista takaisinperintöjen etenemistavoista. Sen tulisi myös olla yhdenmukainen transaktioiden luonteen ja vastuiden tyyppien kanssa. Pitkän aikavälin keskimääräisen LGD-arvon laskemiseen määritelty takaisinperintäprosessin enimmäiskeston ei tulisi estää laitoksia suorittamasta takaisinperintätoimia tarpeen mukaan myös niihin vastuisiin liittyen, jotka ovat olleet maksukyvyttömiä pidemmän ajan kuin mikä kyseiselle vastuutyypille on määritelty takaisinperintäprosessin enimmäiskestoksi.

Havaitun keskimääräisen LGD-arvon laskemista varten laitosten tulisi kirjata ilman aiheetonta viivytystä päättyneiksi takaisinperintäprosesseiksi kaikki maksukyvyttömät vastuut, jotka kuuluvat vähintään yhteen seuraavista luokista:

• (a) vastuut, joihin liittyen laitos ei odota tekevänsä enempää takaisinperintätoimia
• (b) vastuut, jotka ovat olleet maksukyvyttömiä kyseisen vastuutyypin takaisinperintäprosessin enimmäiskestoksi määriteltyä aikaa pidemmän ajan
• (c) täysin maksetut tai tappioiksi kirjatut vastuut
• (d) vastuut, jotka on luokiteltu takaisin maksukykyiseen tilaan.

Alakohtien a ja b luokkiin kuuluvien maksukyvyttömien vastuiden kaikki takaisinperinnät ja kustannukset, jotka ovat toteutuneet ennen estimointia tai estimoinnin aikana ja joihin sisältyvät mahdolliset takaisinperinnän enimmäiskeston jälkeen toteutuneet takaisinperinnät, tulee ottaa huomioon havaitun keskimääräisen LGD-arvon laskennassa.

Laitosten tulisi muodostaa pitkän aikavälin keskimääräinen LGD-arvo mukauttamalla havaittua keskimääräistä LGD-arvoa ottamalla huomioon päättymättömiin prosesseihin (’keskeneräiset takaisinperintäprosessit’) liittyvät tiedot ja mikäli aika maksukyvyttömyyden ilmenemishetkestä estimointihetkeen on lyhyempi kuin kyseisen vastuutyypin määritelty takaisinperintäprosessin enimmäiskesto. Laitosten tulisi noudattaa näiden prosessien osalta kumpaakin seuraavista ehdoista:

• (a) niissä tulisi ottaa huomioon kaikki havaitut kustannukset ja takaisinperinnät
• (b) niissä voidaan estimoida tulevia kustannuksia ja takaisinperintöjä, jotka syntyvät olemassa olevien vakuuksien toteutuksesta, ja jotka toteutuvat ilman vakuuksien käyttöä takaisinperintäprosessin enimmäiskeston aikana.

158(b) kohdassa tarkoitetun estimoinnin tulisi noudattaa seuraavia periaatteita:

• (a) tulevien kustannusten ja takaisinperintöjen estimointia varten laitosten tulisi analysoida näiden vastuiden toteutuneet kustannukset ja takaisinperinnät estimointihetkeen saakka ja verrata niitä samanlaisten vastuiden toteutuneisiin keskimääräisiin kustannuksiin ja takaisinperintöihin samanlaisella ajanjaksolla; tätä tarkoitusta varten laitosten tulisi analysoida takaisinperintöjen etenemistavat, joita on havaittu sekä päättyneissä että keskeneräisissä takaisinperintäprosesseissa ottamalla huomioon ainoastaan kustannukset ja takaisinperinnät, jotka ovat toteutuneet estimointihetkeen mennessä
• (b) odotettujen tulevien kustannusten ja takaisinperintöjen sekä havaittuun keskimääräiseen LGD-arvoon tehtävän mukautuksen taustalla olevien oletusten tulisi olla
• i. todettu paikkansapitäviksi toteutumatestauksella
• ii. järkevästi taloudellisesti perusteltuja
• iii. oikeasuhteisia ottaen huomioon sen, että LGD-estimaattien tulisi perustua pitkän aikavälin keskimääräiseen LGD-arvoon, jossa on otettu huomioon keskimääräiset LGD-arvot painotettuna maksukyvyttömyyksien määrällä käyttämällä kaikkia historiallisella tarkasteluajanjaksolla havaittuja maksukyvyttömyyksiä
• (c) estimoitaessa tulevia takaisinperintöjä laitosten tulisi ottaa huomioon mahdollinen harha, joka johtuu keskeneräisistä takaisinperintäprosesseista, joille on luonteenomaista keskimäärin pidempi prosessin kesto tai keskimäärin pienemmät takaisinperinnät kuin päättyneissä takaisinperintäprosesseissa
• (d) estimoitaessa tulevia takaisinperintöjä, jotka syntyvät olemassa olevien vakuuksien toteutumisesta, laitosten tulisi ottaa huomioon vakuuksiin kohdistuvien vaateiden oikeusvarmuus ja vakuuden realisoinnin toteutumisen mahdollisuutta koskevien oletusten realistisuus
• (e) havaitun keskimääräisen LGD-arvon mukautus voidaan estimoida yksittäisen vastuun tasolla, luokan tai ryhmän tasolla tai LGD-mallin soveltamisalaan kuuluvan salkun tasolla
• (f) tulevien takaisinperintöjen estimointiin liittyvä mahdollinen epävarmuus keskeneräisissä takaisinperintäprosesseissa tulisi ottaa huomioon soveltamalla asianmukaista varovaisuusmarginaalia 4.4 jakson mukaisesti.