4.2 Keskinäisten yhteyksien arviointi

Jotta voidaan tukea purkamismahdollisuutta koskevien EPV:n ohjeiden kohdissa 99–101 tarkoitettua vaatimusta ja varmistaa siirrettävän kokonaisuuden jatkuvuus, kun se on erotettu muusta konsernista näiden ohjeiden kohdan 13 b) mukaisesti, laitosten olisi voitava esittää kriisinratkaisuviranomaisille tausta-analyysi, joka tukee purkamismahdollisuutta koskevien EPV:n ohjeiden kohdissa 15, 16 ja 44 tarkoitettujen tietojen yksilöimistä sekä kriisinratkaisusuunnittelua. Suhteellisuusperiaate huomioiden laitosten olisi erityisesti voitava

• - jakaa ydinliiketoiminta-alueet ja kriittiset toiminnot toiminnallisiksi prosesseiksi⁷ ja linkittää ne organisaatioyksiköihin tarpeen mukaan
• - arvioida organisaatioyksiköiden roolia ja niiden tarjoamia palveluja
• - yksilöidä organisaatioyksiköihin liittyvät olennaiset vastaavat elementit, kuten varat, velat, henkilöstö, resurssit, järjestelmät ja sovellukset.

⁷ Toiminnalliset prosessit voidaan määritellä liiketoiminta-alueita tukevaksi päivittäiseksi toiminnaksi.

Laitosten olisi ilmoitettava kriisinratkaisuviranomaisille mahdollisista ongelmista, jotka liittyvät organisaatioyksiköiden osien erottamiseen keskeisen siirrettävän kokonaisuuden (ensimmäisen tason) osatekijöistä (erotettavuuteen liittyvät ristiriidat) ja jotka johtuvat joko siitä, että niitä ei voida helposti korvata, koska niihin saattaa liittyä ylimääräisiä ja suhteettomia riskejä tai siitä, että niiden erottaminen ei olisi kriisinratkaisutavoitteiden kannalta optimaalista. Mahdollisten erotettavuuteen liittyvien ristiriitojen tunnistamisprosessissa olisi otettava huomioon näiden ohjeiden kohdissa 37–49 esitetyt seikat ja hyödynnettävä mahdollisimman paljon elpymissuunnittelutyötä. Prosessin tulos olisi otettava huomioon kriisinratkaisusuunnitelmassa siirrettävän kokonaisuuden määritelmässä sekä kriisinratkaisustrategian toteutettavuuden arvioinnissa. Keskinäisten yhteyksien laajuuden ja erilaisten kriisinratkaisuskenaarioiden mukaan keskinäisten yhteyksien arviointi voidaan suorittaa vaiheittain ajan mittaan. Taloudelliset yhteydet

Purkamismahdollisuutta koskevien ohjeiden kohdan 100 mukaisesti laitosten olisi toimitettava kriisinratkaisuviranomaisille tiedot direktiivin 2014/59/EU 76–80 artiklan nojalla suojatuista yhteyksistä.

Jotta voidaan i) välttää tarpeettomat taloudelliset häiriöt ja varmistaa siirrettävän kokonaisuuden tarjoamien rahoituspalvelujen luotettavuus tai ii) rajoittaa jatkettavien toimintojen varainhankinnan vaikeuksia (myös, kun kyseessä on lopetettava yksikkö varojen erottelussa), keskeinen siirrettävä kokonaisuus olisi mahdollisuuksien mukaan ja, jollei näiden ohjeiden kohdasta 41 muuta johdu, siirrettävä siihen liittyvine taloudellisine velvoitteineen ja suojauksineen. Sen vuoksi laitosten, joiden kriisinratkaisusuunnitelmiin sisältyy siirtostrategioita, olisi kriisinratkaisusuunnittelussa

• - määritettävä taloudelliset yhteydet taseen ja taseen ulkopuolisten vastuiden ja velkojen ja erityisesti annettujen ja saatujen takausten välillä (mukaan lukien tarvittaessa seuraavat tiedot: laajuus⁸ , kesto, ennenaikaista irtisanomista koskevat oikeudet, määräysvallan muutos tai ristikkäiset maksukyvyttömyyslausekkeet sekä sovellettava lainsäädäntö) erotellen ulkoiset ja konsernin sisäiset takaukset; etenkin konsernin sisäisiä takauksia⁹ olisi tarkasteltava, jotta voidaan arvioida, tulisiko ne siirtää tai perua ilman, että aiheutuu ei-toivottua vahinkoa
• - tunnistettava olemassa olevat suojaukset, joita ei ole jo otettu huomioon edellä mainituissa suojatoimissa
• - yksilöitävä organisaatioyksiköt, jotka vastaavat varainhankinnasta, ja niiden sopimusperusteiset yhteydet muihin yksiköihin ottaen huomioon käteisvarojen sisään- ja ulosvirtaus sekä likviditeettireservi
• - kehitettävä tarvittaessa järjestelyjä, joilla varmistetaan olemassa olevien sopimusten säilyttäminen kriisinratkaisun aikana ja sen jälkeen, erotettujen yksiköiden back-to-back-kauppojen jatkuvuus ja erotettujen yksiköiden mahdollisuus käyttää valuuttoja.

Oikeudelliset yhteydet

⁸ Esimerkiksi tukikirjeet.

⁹ Näissä ohjeissa konsernin sisäisillä takauksilla tarkoitetaan laajasti tappioiden siirtomekanismeja.

Kriisinratkaisuviranomaisten tukemiseksi laitosten olisi tunnistettava keskeisen siirrettävän kokonaisuuden ja muun laitoksen väliset oikeudelliset yhteydet, joihin kuuluvat muun muassa seuraavat:

• a. Yhteisöjen välisellä tasolla: i) yhteisöjen väliset omistusinstrumentit; ii) verosidonnaisuus;
• iii) velvoitteet muita osuuskunnan jäseniä kohtaan tarvittaessa; iv) yhteisöjen ja kaikkien yhteisvastuumekanismien tai laitosten suojajärjestelmien välinen oikeussuhde; v) oleelliset sopimukset, joihin sisältyy poissulkemislausekkeita, kuten yhteisyritykset tai muut kumppanuudet, esimerkiksi vakuutusyhtiöiden kanssa.
• b. Organisaatioyksikköjen tasolla: oikeudelliset yhteydet, jotka johtuvat palvelutasosopimusten mukaisista olemassa olevista palveluvelvoitteista, työsopimuksista ja työehtosopimuksista¹⁰ sekä kunkin yksikön varoihin ja vastuisiin liittyvistä sopimusehdoista.

¹⁰ Yritysten luovutuksesta annetun direktiivin 2001/23/EY (TUPE) 5 artiklan 1 kohdan ja direktiivin 2014/59/EU 34 artiklan 4 kohdan mukaan työntekijöiden työsopimuksia ei välttämättä siirretä automaattisesti siirroissa, joissa käytetään omaisuudenhoitoyhtiötä, liiketoiminnan myyntiä tai varojen erottelua.

Laitosten olisi tunnistettava mahdolliset erotettavuuteen liittyvät ristiriidat, jotka liittyvät edellä mainittuihin tekijöihin, ja toimitettava kriisinratkaisuviranomaisille kaikki tarvittavat tiedot seuraavien seikkojen selventämiseksi:

• (i) siirrettävän kokonaisuuden määrittelyn mahdolliset vaikutukset laitoksen omistusrakenteeseen ja ostajan riippumattomuuteen
• (ii) voidaanko siirrettävän kokonaisuuden toinen taso organisoida siten, että se ei aiheuta tarpeettomia tappioita verotuksellisista syistä
• (iii) olisiko yhteistyöjärjestelyjä jatkettava ja olisiko niistä hyötyä siirrettävälle kokonaisuudelle
• (iv) voidaanko jäsenyyttä laitosten suojajärjestelmässä, yhteenliittymässä tai vastaavissa solidaarisuusjärjestelyissä edelleen jatkaa siirrettävän kokonaisuuden ja siihen mahdollisesti liittyvien velvoitteiden osalta; tarvittaessa arvioidaan, jatketaanko laitosten suojajärjestelmän/yhteenliittymän vaatimuksista luopumista (esimerkiksi asetuksen (EU) N:o 575/2013 113 artiklan 7 kohdan ja 49 artiklan 3 kohdan mukaisesti) vai lopetetaanko se kriisinratkaisussa ja mitä seurauksia tällä olisi
• (v) vaikuttavatko mahdolliset oikeusriitojen riskit (mukaan lukien kriisinratkaisuviranomaisten ohjaamasta kriisinratkaisutoimesta aiheutuvat oikeusriitojen riskit) siirrettävään kokonaisuuteen ja missä määrin.

Kriisinratkaisuviranomaisten olisi arvioitava, missä määrin direktiivin 2014/59/EU 64 artiklan 1 kohdan mukaisia valtuuksia sopimusten muuttamiseen tai peruuttamiseen voitaisiin käyttää siirrettävän kokonaisuuden toisen tason määrittelemiseksi paremmin ja tarpeettomien yhteyksien poistamiseksi.

Operatiiviset yhteydet

Sen lisäksi, että laitokset kartoittavat siirrettävän kokonaisuuden osien kokopäiväisten työntekijöiden määrän (FTE) (ks. näiden ohjeiden kohta 35), niiden olisi annettava tietoa asiantuntemuksesta, jota siirrettävään kokonaisuuteen sisältyvien toimintojen suorittaminen edellyttää. Viime kädessä vaadittavan asiantuntemuksen ymmärtäminen vaikuttaa henkilöstön korvattavuuden arviointiin ja erotettavuuteen liittyvien ristiriitojen vähentämiseen.

Liiketoiminnan yhteydet

Laitosten olisi tunnistettava liiketoiminnan yhteydet, kuten organisaatioiden yksiköiden väliset yhteydet, joissa liiketoiminnan osa-aluetta hoitaa usea organisaatioyksikkö tai liiketoiminnan tulot perustuvat eri organisaatioyksiköiden harjoittamaan toimintaan, synergiat tai toimintojen yhteiset asiakkaat mukaan luettuina.

Kriisinratkaisuviranomaisten olisi harkittava menetelmää siirrettävän kokonaisuuden määrittelemiseksi liiketoiminnan yhteyksien valossa siten, että i) varainhoitoyhtiölle siirrettävä kokonaisuus ei vaikuta negatiivisesti kriisinratkaisun kohteena olevaan laitokseen jäävään liiketoimintaan (mukaan lukien kriittiset toiminnot ja ydinliiketoiminta-alueet), jota on tarkoitus jatkaa, ii) tai vaihtoehtoisesti, että yksikköjen jättämisestä kriisinratkaisun kohteena olevaan laitokseen ei ole haittaa mahdollisille ostajille tai omaisuudenhoitoyhtiölle siirretylle liiketoiminnalle (mukaan lukien kriittiset toiminnot ja ydinliiketoiminta-alueet).