4.5 Laukaisevat tekijät

Asetuksen (EU) 2023/1114 47 artiklan 1 kohdan mukaisesti lunastussuunnitelman toteuttaminen käynnistyy toimivaltaisen viranomaisen päätöksellä siitä, että liikkeeseenlaskija ”ei pysty tai todennäköisesti ei pysty noudattamaan velvoitteitaan”.

Asetuksen (EU) 2023/1114 47 artiklan 1 kohdassa nimenomaisesti mainittujen tilanteiden eli liikkeeseenlaskijan i) maksukyvyttömyyden, ii) kriisinratkaisun (tapauksen mukaan) tai iii) toimiluvan peruuttamisen lisäksi näissä ohjeissa täsmennetään seikat, joiden perusteella toimivaltainen viranomainen arvioi, onko liikkeeseenlaskija kykenemätön tai todennäköisesti kykenemätön täyttämään asetuksen (EU) 2023/1114 mukaiset velvoitteensa.

Kun on kyse direktiivin 2014/59/EU 2 artiklan 1 kohdan 101 ja 102 alakohdassa määriteltyjen kriisinehkäisy- tai kriisinhallintatoimien tai asetuksen (EU) 2021/23 2 artiklan 11 alakohdassa määritellyn kriisinratkaisutoimen aloittamisesta, toimivaltainen viranomainen ei saisi käynnistää lunastussuunnitelmaa kuulematta ennalta asiaankuuluvia vakavaraisuus- tai kriisinratkaisuviranomaisia ja koordinoimatta toimia niiden kanssa direktiivin 2013/36/EU10, direktiivin 2014/59/EU tai asetuksen (EU) 2021/23 nojalla, jos liikkeeseenlaskijaan sovelletaan näitä direktiivejä ja tätä asetusta.

Arvioidessaan, onko liikkeeseenlaskija kykenemätön tai todennäköisesti kykenemätön täyttämään asetuksen (EU) 2023/1114 mukaiset velvoitteensa, toimivaltaisen viranomaisen tulisi ottaa huomioon muun muassa 84 kohdan i-iii alakohdassa luetellut seikat, jotka liittyvät tapauksen mukaan yksinomaan asetuksen (EU) 2023/1114 III tai IV osastossa säädettyihin vaatimuksiin ja jotka kuuluvat toimivaltaisen viranomaisen valvonnan piiriin.

Toimivaltaisen viranomaisen tulisi ottaa huomioon muun muassa seuraavat seikat arvioidessaan, ollaanko tilanteessa, jossa liikkeeseenlaskija ”ei pysty tai todennäköisesti ei pysty noudattamaan velvoitteitaan” asetuksen (EU) 2023/1114 mukaisesti:

• i. liikkeeseenlaskijan pääoma-asema: asetuksen (EU) 2023/1114 35 artiklan 1–5 kohdan ja 45 artiklan 5 kohdan vaatimusten rikkominen
• ii. liikkeeseenlaskijan likviditeettiasema asetuksessa (EU) 2023/1114 säädettyjen sovellettavien vaatimusten mukaisesti ja/tai omaisuusreservin likviditeettiasema:
• o asetuksen (EU) 2023/1114 III osaston 3 ja 5 luvussa säädettyjen likviditeettivaatimusten rikkominen tai, jos liikkeeseenlaskija on velvollinen ylläpitämään omaisuusreserviä, asetuksen (EU) 2023/1114 III osaston 3 ja 5 luvussa säädettyjen omaisuusreservin tasoa ja koostumusta koskevien vaatimusten, mukaan lukien saman asetuksen 36 artiklan 4 kohdan, 38 artiklan 5 kohdan ja 45 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaiset täsmennykset, rikkominen, kun asiaa koskevia delegoituja asetuksia sovelletaan, tavalla, joka oikeuttaisi toimivaltaisen viranomaisen peruuttamaan liikkeeseenlaskijan toimiluvan
• o liikkeeseenlaskija ei kykene maksamaan velkojaan ja vastuitaan eräpäivään mennessä ja
• o omaisuusreservi on vastuita pienempi
• iii. asetuksen (EU) 2023/1114 21 artiklan mukaisesti toimiluvan saaneiden ART:ien liikkeeseenlaskijoiden osalta muut toimiluvan voimassaolon jatkamista koskevat vaatimukset:
• o ohjaus- ja hallintojärjestelmien osalta: olennaisten heikkouksien tai puutteiden kasautuminen hallinnointi- ja ohjausjärjestelmien tai sisäisten valvontatoimintojen keskeisillä osa-alueilla, mukaan lukien riskienhallinta ja ICT-riskienhallinta, joilla yksin tai yhdessä on olennainen kielteinen vaikutus liikkeeseenlaskijaan ja/tai sen häiriönsietokykyyn; tai muut seikat, joita toimivaltainen viranomainen pitää merkityksellisinä
• o olennaiset puutteet, joilla voi yhdessä olla olennainen kielteinen vaikutus liikkeeseenlaskijan vakavaraisuuteen, kuten merkittävä maineen heikkeneminen, joka johtuu liiketoiminnan harjoittamisen ja toiminnan avoimuuden puutteesta tai tietojen puutteellisesta tai virheellisestä julkistamisesta.

Arvioidessaan liikkeeseenlaskijan kyvyttömyyttä tai todennäköistä kyvyttömyyttä lähitulevaisuudessa noudattaa sovellettavia vaatimuksia, jotka määräytyvät myös edellä mainittujen tekijöiden perusteella, toimivaltaisen viranomaisen tulisi tehdä päätöksensä myös muun muassa seuraavien seikkojen perusteella:

• i. makrotalouden toimintaympäristön merkittävät kielteiset muutokset, jotka todennäköisesti vaarantavat liikkeeseenlaskijan aseman omien varojen, likviditeettivaatimusten ja/tai niiden varojen osalta, jotka suojaavat tokenin haltijoiden lunastusoikeuden, mukaan lukien korkoihin, markkinoiden jäätymiseen tai talouskasvuun liittyvät olennaiset muutokset; tällainen kehitys voi vaikuttaa huomattavan haitallisesti liikkeeseenlaskijan liiketoimintamalliin, kannattavuuteen, likviditeettiasemaan, elinkelpoisuuteen ja omaisuusreserviin
• ii. markkinoiden käsitys liikkeeseenlaskijasta heikkenee merkittävästi, mikä johtuu esimerkiksi esteistä, jotka haittaavat tokenien haltijoiden lunastusoikeuksia suojaavien varojen nopeaa saatavuutta, kuten liikkeeseenlaskijan talletuksia hallussaan pitävän tai sille säilytyspalveluja tarjoavan luottolaitoksen vakavaraisuusprofiilin heikkeneminen tai omaisuusreservissä olevien erittäin likvidien rahoitusvälineiden tai maksuvalmiusvaatimuksen (LCR) muodostavien laadukkaiden likvidien varojen negatiivinen volatiliteetti
• iii. markkinaolosuhteiden merkittävä heikkeneminen, joka todennäköisesti johtaa ART:ien tai EMT:ien haltijoiden pakoon muun muassa siksi, että tokenin markkina-arvon ja sen referenssinä olevien omaisuuserien markkina-arvon välillä on suuri ja/tai jatkuva negatiivinen ero, ART:n tai EMT:n referenssinä oleviin tiettyihin omaisuuseriin liittyy idiosynkraattinen shokki, kryptomarkkinoiden epävakaus kasvaa ja suurenee, rahoitusjärjestelmän ja liikkeeseenlaskijoiden kryptotoiminta ovat keskenään kytkeytyneet, mikä voi toimia (idiosynkraattisen tai koko markkinoita koskevan) kriisin leviämiskanavana, tai tokenien haltijoiden luottamus on menetetty.

Näiden ohjeiden 84 ja 85 kohdissa lueteltuja tekijöitä ja seikkoja tulisi analysoida huolellisesti ja kokonaisvaltaisesti, ja ne tulisi perustella. Sen määrittämisen, että liikkeeseenlaskija ei pysty tai ei todennäköisesti pysty täyttämään velvoitteitaan, tulisi edelleen perustua asiantuntija-arvioon, eikä sitä saisi automaattisesti johtaa mistään tässä kuvatusta seikasta. Tämä pätee erityisesti niiden seikkojen tulkintaan, joihin liikkeeseenlaskijan tilanteeseen suoraan liittymättömät tekijät voivat vaikuttaa.

Kun toimivaltainen viranomainen määrittää liikkeeseenlaskijan kyvyttömyyden tai todennäköisen kyvyttömyyden täyttää lähitulevaisuudessa asetuksen (EU) 2023/1114 mukaiset velvoitteensa, sen tulisi perustaa päätöksensä muun muassa tässä jaksossa kuvattuun tekijöiden arviointiin ja ottaa tarvittaessa huomioon liikkeeseenlaskijan asetuksen (EU) 2023/1114 46 artiklan mukaisesti laatimassa elvytyssuunnitelmassa esitettyjen vaihtoehtojen aiemman aktivoinnin epäonnistuminen tai tilanteen korjaamiseksi toteutettavien elvytystoimintavaihtoehtojen epäonnistuminen. Elvytyssuunnitelman aiempi aktivointi ei kuitenkaan saisi olla välttämätön edellytys lunastussuunnitelman aktivoinnille.

Useimmissa tapauksissa on odotettavissa, että toimivaltaisen viranomaisen toteamus liikkeeseenlaskijan kykenemättömyydestä tai todennäköisestä kykenemättömyydestä täyttää velvoitteitaan, perustuu useisiin tässä jaksossa esitettyihin tekijöihin eikä vain yhteen niistä. On kuitenkin mahdollista, että joissakin tilanteissa vain yhden edellytyksen täyttyminen sen vakavuudesta ja vakavaraisuusvaikutuksesta riippuen riittää tukemaan toimivaltaisen viranomaisen päätöstä käynnistää lunastussuunnitelma.