5.2 Model development in PD estimation

Mallin kehittämistä varten laitosten tulisi varmistaa, että vertailutietoaineisto sisältää riskitekijöiden arvot asianmukaisilta ajankohdilta. Nämä ajankohdat voivat vaihdella riskitekijän mukaan. Valittaessa soveltuvia ajankohtia laitosten tulisi ottaa huomioon riskitekijöiden dynamiikka sekä niiden päivitystiheys koko siltä ajalta, jona vastapuoli on ollut salkussa ja maksukyvyttömyystapauksessa kokonaiselta vuodelta ennen maksukyvyttömyyttä.

5.2.2 Riskitekijät ja luokittelukriteerit

Riskitekijöiden ja luokittelukriteerien valinnassa laitosten tulisi tarkastella laajoja tietoaineistoja, jotka ovat merkityksellisiä luottoluokituksen sisältämien vastuutyyppien kannalta. Laitosten analysoimien mahdollisten riskitekijöiden tulisi sisältää erityisesti seuraavat asiat:

• (a) vastapuolen ominaispiirteet, kuten yritysten sektori ja maantieteellinen sijainti
• (b) taloudelliset tiedot, kuten tilinpäätös tai tuloslaskelma
• (c) kehityssuuntausten tiedot, kuten myynnin tai voittomarginaalin kasvu tai pieneneminen
• (d) toimintaa koskevat tiedot, kuten maksuhäiriöt ja luottojärjestelyjen käyttö.

Laitosten tulisi varmistaa riskitekijöitä ja luokittelukriteerejä valittaessa, että laitoksen liiketoiminta-aloilla toimivia asiantuntijoita kuullaan tarkasteltujen riskitekijöiden ja luokittelukriteerien liiketoiminnallisista perusteista ja riskiosuuksista.

Laitosten tulisi varmistaa, että tietojen luotettavuuden pieneneminen ajan kuluessa, esimerkiksi lainanmyöntämishetkellä vastapuolen ominaispiirteistä hankittujen tietojen luotettavuus, huomioidaan asianmukaisesti PD-estimaatissa. Laitosten tulisi myös varmistaa, että malli estimoi oikean riskitason huomioimalla kaikki sillä hetkellä saatavilla olevat merkitykselliset ja kaikkein tuoreimmat tiedot ja että siinä sovelletaan asianmukaista varovaisuusmarginaalia, mikäli epävarmuus on suurempi ajantasaisten tietojen puuttumisen vuoksi. Erityisesti mallin tai sijoitusprosessin tulisi mahdollistaa asianmukainen ja varovainen mukautus kummassakin seuraavista tilanteista:

• (a) IRB-arviointimenetelmiä koskevien teknisten sääntelystandardien 24 artiklan 1 kohdan g alakohdan mukaisesti siinä tapauksessa, että tilinpäätös on yli 24 kuukautta vanha, ja näistä tilinpäätöstiedoista saadut tiedot ovat merkittävä riskitekijä
• (b) siinä tapauksessa, että luottotietopalvelun tiedot ovat yli 24 kuukautta vanhat, jos ne ovat yhä kyseisellä hetkellä merkitykselliset, ja luottotietopalvelun tiedot ovat merkittävä riskitekijä.

Laitosten tulisi soveltaa riskitekijöitä ja luokittelukriteerejä johdonmukaisesti erityisesti suhteessa tarkasteltuun aikahorisonttiin mallien kehittämisessä, mallien kalibroinnissa ja mallien käytössä.

Mikäli merkittävä osa asiakkaista käyttää useita samantyyppisiä sopimustyyppejä tarkastellun vähittäisluottoluokituksen sisällä, laitosten tulisi analysoida tällaisten asiakkaiden riskitaso vertaamalla näitä asiakkaita asiakkaisiin, joiden käytössä on vain yksi kyseisen tyypin sopimus, ja tarvittaessa huomioida riskitasojen ero mallissa asianmukaisilla riskitekijöillä.

5.2.3 Kolmansien osapuolten luokitusten käsittely

Laitoksen käytännöissä tulisi määritellä selkeästi olosuhteet, joissa laitoksen vastapuoleen sopimuksellisesti tai rakenteellisesti suhteessa olevan kolmannen osapuolen luokitus voidaan ottaa huomioon estimoitaessa tarkastellun vastapuolen riskiä. Tällaisissa käytännöissä tulisi ottaa huomioon seuraavat mahdolliset tavat, joilla tällaisen kolmannen osapuolen luokitus voidaan ottaa huomioon tarkastellun vastapuolen riskin estimoinnissa:

• (a) tällaisen kolmannen osapuolen luokitus siirretään kyseessä olevalle vastapuolelle (’luokituksen siirto’), jolloin vastapuolen ja siihen liittyvän osapuolen riskeissä ei ole eroa riittävän takauksen olemassaolon vuoksi ja kolmas osapuoli on sijoitettu luokkaan sisäisesti sen luottoluokituksen mukaisesti, johon laitos on saanut luvan asetuksen (EU) N:o 575/2013 143 artiklan 2 kohdan mukaisesti
• (b) tällaisen kolmannen osapuolen luokitus on otettu huomioon merkkinä kyseessä olevan vastapuolen luokkaan tai ryhmään sijoittamisen korvaamisesta
• (c) tällaisen kolmannen osapuolen luokitus toimii PD-mallin syötetietona ja kuvastaa siinä vastapuoleen liittyvän osapuolen sopimukseen perustuvaa tukea.

Jotta kolmannen osapuolen sisäiset tai ulkoiset luokitukset voidaan sisällyttää PD-malliin, laitosten tulisi varmistaa kaikki seuraavat asiat:

• (a) että kolmannen osapuolen luokitus täyttää jaksossa 5.2.2 asetetut merkittävien riskitekijöiden vaatimukset
• (b) että muut merkittävät vastapuoleen liittyvät ja transaktion riskien ominaispiirteet on huomioitu oikein mallissa asetuksen (EU) N:o 575/2013 170 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 170 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti, eikä sisäisen tai ulkoisen luokitustiedon suuresta painoarvosta synny olennaisia harhoja
• (c) että minkään kolmansiin osapuoliin kohdistuvien suhteiden vaikutuksia ei lasketa useammin kuin kerran.

Luokituksen siirron ei pitäisi muuttaa vastuiden sijoituksia vastuuryhmiin, luottoluokituksia tai malleja, vaan vaikuttaa ainoastaan luokkiin tai ryhmiin sijoittamiseen. Luokituksen siirrot tulisi järjestää siten, että kaikki muutokset kolmannen osapuolen luokitukseen, mikäli ne ovat olennaista vastapuoleen tai vastuuseen liittyvää tietoa asetuksen (EU) N:o 575/2013 173 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti, huomioidaan kaikissa vaikutuksenalaisissa luokituksissa viipymättä.

Olennainen sopimusperustainen tuki, jota vastapuoli antaa kolmannelle osapuolelle, tulisi katsoa tekijäksi, joka heikentää tukea antavan vastapuolen riippumatonta taloudellista asemaa, kuten kykyä maksaa kaikki velvoitteet laitokselle täysimääräisinä. Tämä tulisi huomioida tukea antavan vastapuolen luokituksessa.

5.2.4 Luokituksen lähestymistapa

Laitosten tulisi valita soveltuva lähestymistapa, joka vaikuttaa vastapuolten tai vastuiden luokkiin tai ryhmiin sijoittamisen taustalla (’luokituksen lähestymistapa’) ottamalla huomioon kaikki seuraavat periaatteet:

• (a) Laitosten tulisi arvioida, onko riskiparametrin kvantifiointiin käytetty menetelmä sopiva lähestymistavan näkökulmasta, ja ymmärtää vastapuolten tai vastuiden luokkiin tai ryhmiin sijoittamisen (’luokitus’) sekä käytetyn menetelmän avulla saatavien riskiparametrien estimaattien ominaispiirteet ja dynamiikka.
• (b) Laitosten tulisi arvioida käytetyn menetelmän avulla saatavien luokituksen ja riskiparametrien estimaattien ominaispiirteiden ja dynamiikan soveltuvuutta niiden useisiin käyttötarkoituksiin, ja laitosten tulisi ymmärtää niiden vaikutus omien varojen vaatimukseen liittyvään dynamiikkaan ja volatiliteettiin.
• (c) Luokituksen lähestymistapa tulisi ottaa huomioon myös toteutumatestausta varten. Talouden olosuhteita herkästi kuvastavilla lähestymistavoilla on tapana estimoida maksukyvyttömyyden todennäköisyyksiä, jotka ennustavat paremmin kunkin vuoden maksukyvyttömyysastetta. Lähestymistavoilla, jotka eivät kuvaa talouden olosuhteita yhtä herkästi, on puolestaan tapana estimoida maksukyvyttömyyden todennäköisyyksiä, jotka ovat lähempänä maksukyvyttömyyden todennäköisyyden keskiarvoa talouden eri olosuhteissa mutta jotka eroavat havaituista maksukyvyttömyysasteista vuosina, joina talous on keskiarvon ylä- tai alapuolella. Poikkeamat havaittujen maksukyvyttömyysasteiden ja pitkän aikavälin keskimääräisen maksukyvyttömyysasteen välillä kyseessä olevassa luokassa ovat tämän vuoksi todennäköisempiä luokitusjärjestelmissä, jotka eivät kuvaa taloudellisia olosuhteita yhtä herkästi. Sitä vastoin siirtymät luokasta toiseen ovat todennäköisempiä luokittelujärjestelmissä, jotka ovat herkempiä taloudellisille olosuhteille. Nämä mallit tulisi ottaa huomioon arvioitaessa toteutumatestauksen tuloksia ja tarvittaessa vertailuanalyysin tuloksia.

Laitosten tulisi soveltaa valittua luokituksen lähestymistapaa johdonmukaisesti eri aikoina. Laitosten tulisi analysoida vastapuolten tai vastuiden luokkiin tai ryhmiin sijoittamisen taustalla vaikuttavan lähestymistavan (’luokituksen lähestymistapa’) soveltuvuutta ottamalla huomioon kaikki seuraavat asiat:

• (a) riskitekijöiden rakenne
• (b) siirtymät luokasta tai ryhmästä toiseen
• (c) muutokset kunkin luokan tai ryhmän vuotuisissa maksukyvyttömyysasteissa.

Mikäli laitokset käyttävät eri luokitusjärjestelmiä, joiden lähestymistavat ovat erilaiset, niiden tulisi käyttää tietoja luokituksista ja riskiparametrien estimaateista varoen erityisesti, kun ne hyödyntävät ulkoisilta luokitusyrityksiltä hankittuja luokitustietoja tai maksukyvyttömyyshavaintoja. Mikäli laitokset käyttävät eri luokittelujärjestelmiä, joilla on erilaiset ominaispiirteet, kuten erilaiset lähestymistavat tai eritasoinen objektiivisuus, täsmällisyys, vakaus tai varovaisuus, niiden tulisi varmistaa, että luokitusjärjestelmät ovat riittävän yhdenmukaisia ja että niiden väliset erot on ymmärretty oikein. Tällaisen ymmärryksen avulla laitos voi vähintään määritellä sopivan tavan yhdistää tai laskea yhteen tietoja, jotka ovat useiden luokitusjärjestelmien tuottamia, kun useiden luokitusjärjestelmien käyttö on välttämätöntä laitoksen käytäntöjen mukaan. Laitosten tulisi olla täysin tietoisia oletuksista ja mahdollisista epävarmuuksista, jotka seuraavat tällaisesta yhdistämisestä tai yhteenlaskemisesta. 5.2.5 Vastapuoliluokkien- tai ryhmien homogeenisuus

Noudattaakseen asetuksen (EU) N:o 575/2013 170 artiklan 1 kohdan ja 170 artiklan 3 kohdan c alakohdan vaatimuksia sekä IRB-arviointimenetelmää koskevien teknisten sääntelystandardien 38 artiklaa laitosten tulisi tarkistaa samoihin luokkiin tai ryhmiin sijoitettujen vastapuolten tai vastuiden homogeenisuus. Etenkin luokat tulisi määritellä siten, että kaikilla vastapuolilla kussakin luokassa tai ryhmässä on suhteellisen samanlainen maksukyvyttömyysriski ja merkittäviä päällekkäisyyksiä maksukyvyttömyysriskin jakaumassa luokkien tai ryhmien välillä vältetään.