9.3.1 Eroraha

Sijoituspalveluyritysten palkitsemisjärjestelmissä tulisi täsmentää mahdollinen erorahojen käyttö sekä niiden enimmäismäärä tai perusteet, joiden mukaisesti määritetään ne määrät, jotka nimetyille henkilöille voidaan myöntää erorahoina. Määrittäessään erorahojen EBA Public

enimmäismääriä sijoituspalveluyritysten olisi otettava huomioon erityisesti henkilöstön palkkioiden kiinteät osat. Sijoituspalveluyritysten olisi pohdittava, miten ne soveltavat muuttuvien ja kiinteiden palkkioiden välistä suhdetta erorahaan.

Sijoituspalveluyrityksillä tulisi olla järjestelmä, jonka mukaisesti erorahat määritetään ja hyväksytään, kun sijoituspalveluyritys irtisanoo työsopimuksen ennenaikaisesti, ja jaetaan selkeästi velvoitteet ja päätöksentekovaltuudet sekä valvontatoimintojen osallistuminen menettelyyn.

Erorahan ei tulisi olla kohtuuton palkkio vaan asiallinen korvaus, joka henkilöstön jäsenelle maksetaan, jos työsopimus irtisanotaan ennenaikaisesti. Direktiivin (EU) 2019/2034 32 artiklan 1 kohdan f alakohdan nojalla erorahojen on perustuttava pitkän aikavälin tulokseen eikä niillä saa palkita epäonnistunutta suoritusta tai väärinkäytöstä.

Erorahaa ei tulisi myöntää, jos henkilöstön jäsen on syyllistynyt ilmeiseen laiminlyöntiin, jonka perusteella työsuhde puretaan välittömästi tai henkilöstön jäsen irtisanotaan.

Erorahaa ei tulisi myöntää, jos henkilöstön jäsen irtisanoutuu vapaaehtoisesti ottaakseen vastaan tehtävän eri oikeushenkilön palveluksessa, jollei erorahan maksamista edellytetä kansallisessa työoikeudessa.

Sopimuskauden säännönmukaisen päättymisen tai ylimmän hallintoelimen jäseneksi nimittämisen yhteydessä suoritettavia lisämaksuja, kuten lisäeläke-etuuksia, ei pitäisi käsitellä erorahana vaan normaalina muuttuvana palkkiona, joka koskee nimettyjä henkilöitä, joihin sovelletaan kaikkia muuttuvia palkkioita koskevia erityisvaatimuksia.

Erorahoihin sisältyy ylimääräinen raha tavanomaisen palkkion lisäksi seuraavissa erityistilanteissa:

• a. irtisanomiskorvaus toimen tai viran menetyksestä, jos sijoituspalveluyritys tai sen tytäryritys irtisanoo työsopimuksen ennenaikaisesti;
• b. palkkio, joka maksetaan määräajalta työsuhteen irtisanomisen jälkeen, mikäli työsopimukseen sovelletaan karenssiaikaa ja kilpailukieltolauseketta;
• c. sijoituspalveluyritys irtisanoo henkilöstön työsopimukset sijoituspalveluyrityksen kaatumisen tai varhaisen puuttumisen toimenpiteiden vuoksi;
• d. sijoituspalveluyritys haluaa irtisanoa työsopimuksen sijoituspalveluyrityksen toimintojen olennaisen supistumisen vuoksi, ja henkilöstön jäsen työskenteli tällaisissa toiminnoissa, tai muut sijoituspalveluyritykset ovat hankkineet liiketoiminta-alueita, joiden henkilöstö ei voi halutessaan siirtyä hankkivan yhtiön palvelukseen;
• e. sijoituspalveluyritys ja henkilöstön jäsen sopivat maksusta tosiasiallisen työriidan yhteydessä, joka voisi muutoin realistisesti johtaa oikeustoimiin. EBA Public

Jos sijoituspalveluyritykset myöntävät erorahoja, niiden tulisi kyetä esittämään toimivaltaiselle viranomaiselle erorahan perustelut ja määrittämisperusteet ja osoittamaan, että myönnetty eroraha on asianmukainen ja että se on sidoksissa pitkän aikavälin tulokseen eikä palkitse epäonnistunutta suoritusta tai väärinkäytöstä.

Kun sijoituspalveluyritys määrittää erorahan suuruuden, sen tulisi ottaa huomioon pitkän aikavälin tulos ja arvioida tarvittaessa epäonnistumisen vakavuus. Havaittujen epäonnistuneiden suoritusten osalta tulisi erottaa toisistaan sijoituspalveluyrityksen ja nimettyjen henkilöiden aiheuttamat epäonnistumiset seuraavasti:

• a. sijoituspalveluyrityksen epäonnistumista tulisi tarkastella määritettäessä henkilöstölle maksettavien erorahojen kokonaismäärää, ja tällöin tulisi ottaa huomioon sijoituspalveluyrityksen pääomapohja; tällaisten erorahojen ei tulisi olla suurempia kuin työsopimusten ennenaikaisen irtisanomisen avulla aikaan saatu kustannusalennus;
• b. nimetyn henkilön epäonnistuneen suorituksen perusteella tulisi pienentää sitä erorahan määrää, joka muuten myönnettäisiin, jos erorahan arvioinnissa otettaisiin huomioon ainoastaan pitkän aikavälin tulos; erorahan määrä tulisi myös voida alentaa nollaan.

Sijoituspalveluyrityksen epäonnistumisena voidaan pitää muun muassa seuraavia tilanteita:

• a. jos on jätetty hakemus direktiivin 2014/59/EU 2 artiklan 1 kohdan 47 alakohdassa tarkoitetun tavanomaisen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisesta;
• b. jos sijoituspalveluyritys joutuu merkittävien tappioiden vuoksi tilanteeseen, jossa sen pääomapohja ei ole enää terve ja jonka jälkeen liiketoiminta-alue myydään tai liiketoimintaa supistetaan.

Nimettyjen henkilöiden epäonnistuneet työsuoritukset tulisi arvioida tapauskohtaisesti. Epäonnistuneena työsuorituksena voidaan pitää muun muassa seuraavia tilanteita:

• a. kun ylimmän hallintoelimen jäsenen ei enää katsota täyttävän sopivuus- ja luotettavuusvaatimuksia;
• b. kun nimetty henkilö on osallistunut menettelytapaan tai on vastuussa menettelytavasta, joka on aiheuttanut sijoituspalveluyritykselle merkittäviä tappioita, siten kuin ne määritellään sijoituspalveluyrityksen palkitsemisjärjestelmässä;
• c. kun nimetty henkilö toimii joko tahallisesti tai törkeän tuottamuksellisesti sijoituspalveluyrityksen sisäisten sääntöjen, arvojen tai menettelyjen vastaisesti.

Erorahat tulisi katsoa muuttuviksi palkkioiksi, ja siksi yleisenä periaatteena on, että jos niitä myönnetään nimetyille henkilöille, sovelletaan kaikkia direktiivin (EU) 2019/2034 32 artiklassa säädettyjä vaatimuksia. Erorahaa ei kuitenkaan seuraavissa olosuhteissa pitäisi ottaa huomioon laskettaessa palkitsemisjärjestelmässä vahvistetun muuttuvan ja kiinteän palkkion välistä suhdetta eikä sovellettaessa lykkäystä ja välineinä maksettavaa palkkiota: EBA Public

• a. erorahat, jotka ovat pakollisia kansallisen työlainsäädännön nojalla tai tuomioistuimen päätöksen perusteella;
• b. seuraavassa i ja ii kohdassa tarkoitetut erorahat, joiden osalta sijoituspalveluyritys kykenee osoittamaan erorahan määrään vaikuttavat syyt ja määrän soveltuvuuden:
• (i) erorahat, jotka lasketaan soveltuvan ennalta määritetyn yleisen kaavan avulla (esim. palkallinen karenssi), joka on säädetty palkitsemisjärjestelmässä 161 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa;
• (ii) työsopimuksen kilpailukieltolausekkeen soveltamisesta aiheutuvaa lisämäärää vastaavat erorahat, jotka maksetaan tulevina ajanjaksoina, enintään sen kiinteän palkkion määrään saakka, joka olisi maksettu kilpailukieltoajalta, jos henkilö olisi vielä töissä.
• c. edellä 161 kohdassa tarkoitetut erorahat, jotka eivät täytä 166 kohdan b alakohdan i alakohtaan sisältyvää ehtoa, jos sijoituspalveluyritys on esittänyt toimivaltaiselle viranomaiselle erorahan määrää koskevat perustelut ja osoittanut sen olevan asianmukainen.