6.5 Yritykseen kohdistuvan riskin arviointi

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi arvioida yritykselle eri riskitekijöistä aiheutuvat riskit (RtF), kuten päivittäisestä kaupankäyntivirrasta (DTF) aiheutuvat operatiiviset riskit, suurista asiakasriskeistä johtuva keskittymäriski (CON) ja kaupankäyntivastapuolten maksukyvyttömyysriski (TCD). Toimivaltaisen viranomaisen tulisi arvioinnissaan ottaa huomioon myös sijoituspalveluyritykseen kohdistuvan riskin lähteet, kuten varojen kirjanpitoarvon olennaiset muutokset, asiakkaiden tai vastapuolten kaatuminen, positiot rahoitusvälineissä, ulkomaanvaluutoissa ja hyödykkeissä sekä etuuspohjaisia eläkejärjestelmiä koskevat velvoitteet direktiivin (EU) 2019/2034 29 artiklan mukaisesti. Niiden olisi tarvittaessa otettava huomioon myös muut tekijät, jotka voivat kohdistaa riskiä sijoituspalveluyritykseen.

Arvioidessaan yritykseen kohdistuvaa riskiä toimivaltaisten viranomaisten tulisi ottaa huomioon sijoituspalveluyrityksen toiminnan laajuus, luonne ja monimuotoisuus.

6.5.2 Yritykseen kohdistuvan riskin tason arviointi

Yritykseen kohdistuvan riskin tason arvioinnin avulla toimivaltaisten viranomaisten tulisi määrittää riskin päätekijät ja arvioida sijoituspalveluyritykseen kohdistuvan merkittävän vakavaraisuusvaikutuksen todennäköisyyttä. Yrityksen kohdistuvan riskin tason arvioinnissa tulisi siksi noudattaa seuraavia päävaiheita:

• a. alustava arviointi
• b. sijoituspalveluyritykselle riskin aiheuttavan sijoitustoiminnan luonteen ja laajuuden arviointi

68

• c. näihin toimiin liittyvien järjestelmien ja menettelyjen arviointi.

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi arvioida yritykseen kohdistuvaa riskiä sekä senhetkisenä että ennakoivasti.

Toimivaltaisten viranomaisten olisi tarvittaessa myös tehtävä yksityiskohtaisempi arviointi, mahdollisesti yksittäisten asiakkaiden tasolla.

Alustava arviointi

Yritykseen kohdistuvan riskin arvioinnin laajuuden määrittämiseksi toimivaltaisten viranomaisten tulisi ensin tunnistaa niiden riskien lähteet, joita sijoituspalveluyritykseen kohdistuu tai saattaa kohdistua.

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi tarkastella vähintäänkin seuraavia seikkoja:

• a. liiketoimintamalli ja riskinottohalu
• b. yritykseen kohdistuvan riskin K-tekijän määrän suhdetta K-tekijöiden kokonaismäärään
• c. yritykseen kohdistuvan riskin K-tekijän määrää koskevat ennusteet, jos ne ovat saatavilla
• d. yrityksen operatiivisten tappioiden kustannukset verrattuna tuloihin.

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi tehdä alustava analyysi tarkastelemalla edellä mainituissa tekijöissä ajan mittaan tapahtuneita muutoksia, jotta ne voivat saada näin tietoon perustuvan käsityksen sijoituspalveluyrityksen tärkeimmistä yritykseen kohdistuvista riskeistä.

Päivittäinen kaupankäyntivirta (DTF)

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi muodostaa näkemys omaan lukuun käytävään kaupankäyntiin liittyvän operatiivisen riskin suuruudesta. Tällainen riski voi johtua järjestelmävirheistä tai inhimillisistä virheistä, jotka johtuvat prosessien, menettelyjen ja tietojärjestelmien monimutkaisuudesta (mukaan lukien uuden teknologian käyttö), siinä määrin kuin ne voivat johtaa virheisiin, viivästyksiin, virheellisiin toimeksiantoihin tai tietoturvaloukkauksiin.

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi tilanteen mukaan keskittyä näihin riskien lähteisiin:

• a. toteutettujen liiketoimien määrä, riskialtistus, lukumäärä ja monimuotoisuus
• b. tietotekniikkajärjestelmien käytettävyyden puutteet tai heikentynyt eheys
• c. transaktioiden käsittelyyn käytettävien rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurien tyypit: puhelin, sähköiset alustat (monenkeskiset kaupankäyntijärjestelmät, organisoidut kaupankäyntijärjestelmät)
• d. algoritminen kaupankäynti.

69 Keskittymäriski (CON)

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi muodostaa näkemys sijoituspalveluyritykseen kohdistuvan keskittymäriskin suuruudesta. Toimivaltaisten viranomaisten pitäisi erityisesti arvioida sitä riskiä, että sijoituspalveluyritykselle aiheutuu merkittäviä tappioita vastuiden keskittymisestä pieneen vastapuoliryhmään tai varoihin, joiden keskinäinen riippuvuussuhde on korkea.

Toimivaltaisten viranomaisten olisi tässä arvioinnissa tarkasteltava keskittymäriskin eri luokkia, joita ovat muun muassa

• a. yhteen riskikohteeseen perustuvat keskittymät (kuten suurille asiakasriskeille määritelty asiakas tai asiakaskokonaisuus)
• b. toimialakohtaiset keskittymät
• c. maantieteelliset keskittymät
• d. tuotekeskittymä, ja
• e. vakuus- ja takauskeskittymä.

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi kiinnittää erityistä huomiota sellaisen keskittymäriskin piilossa oleviin lähteisiin, joka voi toteutua stressitilanteissa, kun korrelaation taso voi nousta normaalitilanteeseen verrattuna ja kun taseen ulkopuolisista eristä voi syntyä lisävastuita.

Ryhmien osalta toimivaltaisten viranomaisten tulisi tarkastella keskittymäriskiä, joka voi aiheutua konsolidoinnista ja joka ei välttämättä käy selvästi ilmi yhtiötasolla.

Kaupankäynnin vastapuolen maksukyvyttömyysriski (TCD)

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi arvioida kaupankäyntiin liittyvä vastapuoliriski, joka sijoituspalveluyrityksiin kohdistuu rahoitusvälineillä toteutettujen liiketoimien yhteydessä.

Tässä arvioinnissa toimivaltaisten viranomaisten olisi tarvittaessa keskityttävä seuraaviin riskien lähteisiin:

• a. vastapuolten laatu ja asiaan liittyvät vastuun arvonoikaisut (CVA:t),
• b. asianomaisten liiketoimien perustana olevien rahoitusvälineiden monimuotoisuus
• c. vastapuoliriskin ja luottoriskin positiivisesta korrelaatiosta aiheutuva wrong-way-riski
• d. altistuminen vastapuoli- ja selvitysriskeille sekä nykyisten markkina-arvojen että nimellisarvon kannalta verrattuna kokonaisluottoriskiin ja omiin varoihin
• e. sellaisten rahoitusmarkkinoiden infrastruktuureissa käsiteltyjen liiketoimien osuus, joissa maksu suoritetaan toimitusta vastaan

70

• f. keskusvastapuoliin kohdistuvien merkityksellisten liiketoimien osuus ja niiden tappionsuojamekanismien, kuten marginaalien ja maksukyvyttömyysrahaston rahoitusosuuden, tehokkuus, ja
• g. nettoutussopimusten olemassaolo, merkitys, tehokkuus ja täytäntöönpantavuus (sulkeutuva nettoutus).

Varojen kirjanpitoarvon olennaiset muutokset

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi muodostaa näkemys riskeistä, joita sijoituspalveluyritykseen kohdistuu omaisuuserien kirjanpitoarvon olennaisista muutoksista. Tämä riski voi johtaa tappioihin, jos arvo, johon omaisuuserät kirjataan, ei vastaa asianmukaisesti niiden todellista markkina-arvoa.

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi keskittyä omaisuuseriin, joiden arvo on arvioitu malleilla ja arvioilla (proxies), sen sijaan, että tiedot olisi saatu suoraan markkinoilta.

Luottoriski (asiakkaiden tai vastapuolten laiminlyönti)

Luottoriski voi aiheutua siitä, että asiakkaalle myönnetään lainoja, jotka antavat asiakkaalle mahdollisuuden toteuttaa tietty transaktio, suorista lainoista henkilöstölle, tilinylityksestä johtuvasta päivänsisäisestä luottoriskistä, takauksista ja ehdollisista luottovastuista, eräpäivään saakka pidettävien tai epälikvidien joukkovelkakirjalainapositioista, asiakkaille myönnetyistä limiittilainoista, kertyneistä/maksamattomista palkkioista ja komissioista, suorista luottovastuista hoidettuihin rahastoihin lainojen, siemensijoitusten ja takausten kautta.

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi keskittyä näihin riskien lähteisiin, jos asiaankuuluvat tiedot ovat saatavilla:

• a. sijoituspalveluyrityksen luottoriskin luonne ottaen huomioon vastapuolten ja vastuiden tyypit
• b. taseen ulkopuoliset vastuut, erityisesti annetut tai saadut takaukset
• c. arvonalentuman riski.

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi muodostaa näkemys sellaisten kaupankäyntivaraston ulkopuolisten omaisuuserien arvonalentumis- tai poistoriskistä, joita K-TCD:n kaltaiset K-tekijät eivät ota huomioon. Tämä riski voi johtua uudelleenarvostuksesta esimerkiksi silloin, kun vastapuolen maksukyvyttömyyden todennäköisyys kasvaa merkittävästi tai tytäryrityksen arvo on pienentynyt hankinnan jälkeen.

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi tilanteen mukaan keskittyä näihin riskien lähteisiin:

• a. vastapuolten luottokelpoisuuden muutokset
• b. liiketoimien monimutkaisuus ja runsas velkaantuneisuuskäyttö (erityisesti velkarahoitteiset yritysostot)

71

• c. poikkeukselliset tapahtumat, jotka laukaisevat uudelleenarvostuksen.

Positiot rahoitusvälineissä, ulkomaanvaluutoissa ja hyödykkeissä

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi muodostaa näkemys riskeistä, joita sijoituspalveluyritykseen kohdistuu rahoitusvälineisiin, ulkomaan valuuttoihin ja hyödykkeisiin liittyvistä vastuista. Nämä riskien lähteet voivat johtaa tappioihin, jos rahoitus-, valuutta- ja hyödykemarkkinoilla tapahtuu epäsuotuisia muutoksia.

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi keskittyä sijoituspalveluyrityksen hallussa olevien rahoitusvälineiden luonteeseen, sijoituspalveluyrityksen kokonaisriskiin valuuttamarkkinoilla (ottaen huomioon esimerkiksi niiden valuuttojen korrelaation, joihin liittyviä vastuita sijoituspalveluyrityksellä on) ja tiettyihin hyödykkeisiin liittyviin vastuisiin.

Työsuhde-etuuksiin ja eläkkeisiin liittyvät riskit

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi muodostaa näkemys sijoituspalveluyrityksen palkitsemis- ja eläkejärjestelmään liittyvistä riskeistä. Tämä riski voi johtaa tappioihin, jos maksut ovat liian suuria yrityksen tuloihin nähden, mikä vaarantaa yrityksen kannattavuuden ja vakavaraisuuden.

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi tarpeen mukaan keskittyä riskiin, joka aiheutuu työsuhde-etuuksiin liittyvien varojen ja velkojen välisestä rakenteellisesta kuilusta.

6.5.3 Yritykseen kohdistuvan riskin hallinnan ja valvonnan arviointi

Jotta yritykseen kohdistuvan riskin profiilista saataisiin kattava käsitys, toimivaltaisten viranomaisten tulisi tarkastella sijoituspalveluyrityksen hallinnointi- ja riskienhallintajärjestelmää, jolla vähennetään kaupankäyntivirrasta, keskittyneisyydestä ja vastapuolen maksukyvyttömyydestä aiheutuvaa riskiä. Tätä varten toimivaltaisten viranomaisten tulisi arvioida seuraavien seikkojen toteutuminen ottaen huomioon sijoituspalveluyrityksen toiminnan laajuus, luonne ja monimuotoisuus:

• a. sijoituspalveluyrityksellä on perusteltu, selkeästi muotoiltu ja dokumentoitu kaupankäyntivirtaa, keskittyneisyyttä ja vastapuolen maksukyvyttömyyttä koskeva riskistrategia, jonka sen ylin hallintoelin on hyväksynyt
• b. sijoituspalveluyrityksen riskistrategia kuvastaa asianmukaisesti sijoituspalveluyrityksen halua ottaa näitä riskejä ja se on yhdenmukainen sijoituspalveluyrityksen yleisen riskinottohalun kanssa
• c. sijoituspalveluyrityksellä on asianmukainen organisaatiokehys keskittymä- ja vastapuoliriskien hallintaa, mittaamista, seurantaa ja valvontaa varten sekä riittävät (sekä laadulliset että määrälliset) henkilöstöresurssit ja tekniset resurssit

72

• d. sijoituspalveluyrityksellä on selkeästi määritellyt toimintaperiaatteet ja menettelyt yritykseen kohdistuvien riskien tunnistamista, hallintaa, mittaamista ja valvontaa varten, mukaan lukien johdon asettamat riskinottohalukkuuden rajat
• e. sijoituspalveluyrityksellä on asianmukainen järjestelmä yritykseen kohdistuvan riskin tunnistamista, ymmärtämistä ja mittaamista varten sijoituspalveluyrityksen koon ja monimuotoisuuden mukaisesti ja tämä järjestelmä täyttää asiaa koskevassa EU:n lainsäädännössä ja kansallisessa täytäntöönpanolainsäädännössä asetetut vähimmäisvaatimukset
• f. sijoituspalveluyrityksellä on vahva ja kattava valvontajärjestelmä ja luotettavat takeet, joilla yritykseen kohdistuvaa riskiä voidaan vähentää sijoituspalveluyrityksen riskejä koskevan hallintastrategian ja riskinottohalun mukaisesti.

6.5.4 Yhteenveto havainnoista ja pisteytys

Edellä kuvatun arvioinnin jälkeen toimivaltaisten viranomaisten tulisi muodostaa käsitys sijoituspalveluyrityksen yritykseen kohdistuvasta riskistä. Tämän käsityksen tulisi käydä ilmi havainnoista tehtävästä yhteenvedosta, johon liitetään taulukossa 7 esitettyjen näkökohtien perusteella annettava riskipistemäärä. Jos tiettyjen riskitekijöiden merkittävyyden perusteella toimivaltainen viranomainen päättää arvioida ja pisteyttää ne erikseen, tulisi mahdollisuuksien mukaan soveltaa analogisesti tässä taulukossa esitettyjä ohjeita.

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi tarkastella kaikkia näitä tekijöitä rinnakkain eikä erikseen ja ymmärrettävä yritykseen kohdistuvan riskin taustalla olevat tekijät.

Taulukko 7. Valvontaan perustuvat näkökohdat yritykseen kohdistuvan riskin pisteyttämistä varten