6.4 Markkinoihin kohdistuvan riskin arviointi

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi arvioida kaikentyyppisistä vastuista aiheutuva markkinoihin kohdistuva riski: positioista, joihin ei sovelleta määritystä (eli nettopositioriskimenetelmän avulla lasketut vastuut) ja positioista, joihin sovelletaan määritystä tai vakuusmarginaalia (eli vastuut, jotka on laskettu määritysmarginaalimenetelmän avulla).

Markkinoihin kohdistuvaa riskiä arvioidessaan toimivaltaisten viranomaisten tulisi ottaa huomioon sijoituspalveluyrityksen toiminnan laajuus, luonne ja monimuotoisuus.

6.4.2 Markkinoihin kohdistuvan riskin tason arviointi

Luontaisen markkinariskin arvioinnin avulla toimivaltaisten viranomaisten tulisi määrittää sijoituspalveluyrityksen markkinariskin päätekijät ja arvioida sijoituspalveluyritykseen kohdistuvan merkittävän vakavaraisuusvaikutuksen todennäköisyyttä. Luontaista markkinariskiä tulisi arvioida seuraavien päävaiheiden mukaisesti:

• a. alustava arviointi
• b. sijoituspalveluyrityksen positioiden, joihin markkinoille aiheutuva riski kohdistuu, luonteen ja koostumuksen arviointi
• c. kannattavuuden arviointi
• d. markkinakeskittymäriskin arviointi
• e. kaupankäyntivaraston positioiden varovaisen arvostusmenettelyn arviointi, ja
• f. malliriskin arviointi (sääntelytarkoituksiin käytettävät mallit).

Alustava arviointi

Markkinoihin kohdistuvan riskin arvioinnin laajuuden määrittämiseksi toimivaltaisten viranomaisten tulisi ensin tunnistaa niiden markkinariskien lähteet, joita sijoituspalveluyritykseen kohdistuu tai saattaa kohdistua.

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi tarkastella ainakin

• a. sijoituspalveluyrityksen markkinatoimintoja, liiketoiminta-alueita ja tuotteita
• b. kaupankäyntivarastoon sisältyvän markkinariskisalkun päästrategiaa ja riskinottohalua markkinatoiminnoissa
• c. kaupankäyntivaraston positioiden suhteellista osuutta kokonaisvaroista, niissä tapahtuneita ajallisia muutoksia ja sijoituspalveluyrityksen näitä positioita koskevaa strategiaa, jos sellainen on saatavissa

61

• d. markkinapositioiden nettovoittojen suhteellista osuutta liiketoiminnan kokonaistuotoista, ja
• e. markkinoihin kohdistuvan riskin omien varojen vaatimusta verrattuna omien varojen kokonaisvaatimukseen, mukaan lukien kyseisen vertailuluvun ja sen ennusteiden muutos ajan saatossa, jos tiedot ovat saatavilla.

Alustavissa arvioinneissaan toimivaltaisten viranomaisten tulisi myös tarkastella merkittäviä muutoksia sijoituspalveluyrityksen markkinatoiminnoissa keskittyen mahdollisiin muutoksiin sijoituspalveluyritykseen kohdistuvassa kokonaismarkkinariskissä. Ne voivat erityisesti arvioida

• a. merkittäviä muutoksia markkinariskiä koskevassa strategiassa, toimintatavoissa ja limiittien koossa
• b. näiden muutosten mahdollista vaikutusta sijoituspalveluyrityksen riskiprofiiliin, ja
• c. rahoitusmarkkinoiden tärkeimpiä kehityssuuntia.

Sijoituspalveluyrityksen markkinariskin piiriin kuuluvien toimintojen luonne ja koostumus

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi analysoida sijoituspalveluyritykseen kohdistuvan markkinariskin luonnetta tunnistaakseen erityiset riskit ja niihin liittyvät markkinariskitekijät (muun muassa valuuttakurssit, korot tai luottomarginaalit) syvällisempää jatkoarviointia varten.

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi analysoida markkinariskialtistusta varallisuusluokittain ja/tai rahoitusvälineittäin niiden koon, monimuotoisuuden ja riskitason mukaisesti. Kaikkein merkittävimpien vastuiden osalta toimivaltaisten viranomaisten tulisi arvioida niihin liittyviä riskitekijöitä.

Analysoidessaan markkinariskin piiriin kuuluvia toimintoja toimivaltaisten viranomaisten pitäisi myös tarkastella asiaankuuluvien rahoitustuotteiden (muun muassa tuotteet, joiden arvostamisessa käytetään malliin perustuvan arvostamisen menetelmiä) ja tiettyjen markkinatoimien (muun muassa huippunopea algoritmikauppa) monimuotoisuutta. Tässä yhteydessä tulisi tarkastella seuraavia seikkoja:

• a. kun sijoituspalveluyrityksellä on johdannaispositioita, toimivaltaisten viranomaisten pitäisi arvioida sekä niiden markkina-arvoa että nimellisarvoa
• b. kun sijoituspalveluyritys käy kauppaa OTC-johdannaisilla, toimivaltaisten viranomaisten tulisi arvioida – jos tietoja on saatavilla – näiden liiketoimien osuutta johdannaisten kokonaissalkussa ja OTC-salkun jakaumaa sopimustyypeittäin (swap-sopimus, termiinisopimus) sekä niiden perustana olevia rahoitusvälineitä (näihin tuotteisiin liittyvää vastapuoliluottoriskiä käsitellään yritykseen kohdistuvaa riskiä koskevien menetelmien yhteydessä)
• c. kun sijoituspalveluyritys on toteuttanut suojausstrategioita, toimivaltaisten viranomaisten tulisi arvioida markkinoiden jäännösriski näiden strategioiden täytäntöönpanon jälkeen. 62

Toimivaltaisten viranomaisten olisi tarvittaessa arvioitava ongelmallisia ja/tai epälikvidejä positioita ja niiden vaikutusta sijoituspalveluyrityksen kannattavuuteen.

Niiden sijoituspalveluyritysten osalta, jotka käyttävät sisäisiä menetelmiä lakisääteisten omien varojen vaatimustensa laskennassa, toimivaltaisten viranomaisten tulisi tunnistaakseen erityiset riskialat ja niihin liittyvät riskitekijät myös tarkastella seuraavia indikaattoreita:

• a. markkinariskiä koskevien omien varojen vaatimusten jakautuminen markkinariskin sisäisen mallin (value at risk, VaR), stressitestatun VaR-arvon (SVaR), riskin kasvusta johtuvan omien varojen vaatimuksen (IRC) ja korrelaatiokaupankäyntivarastoa koskevan vastuun kesken
• b. VaR-arvo jaoteltuna riskitekijöittäin
• c. VaR-arvon ja SvaR-arvon muutos (mahdollisia indikaattoreita voisivat olla päivänsisäinen/viikonsisäinen muutos, vuosineljänneksen keskiarvo ja toteutumatestauksen tulokset)
• d. VaR-arvoon ja SvaR-arvoon sovelletut kertoimet.

Toimivaltaisten viranomaisten olisi tarvittaessa myös tarkasteltava sijoituspalveluyritysten sisäisiä riskimittareita. Näihin mittareihin voisi kuulua odotettu tappio tai sisäinen VaR, jota ei käytetä omien varojen vaatimusten laskelmissa tai arvioitaessa markkinariskin herkkyyttä erilaisille riskitekijöille ja mahdollisia tappioita.

Analysoidessaan markkinariskitasoa toimivaltaisten viranomaisten tulisi tarkastella point-in-time-menetelmän mukaisia lukuja ja suuntauksia sekä kootusti että salkkukohtaisesti. Tätä analyysia tulisi tarvittaessa täydentää vertaamalla sijoituspalveluyrityksen lukuja samanlaisiin sijoituspalveluyrityksiin ja asiaankuuluviin makrotaloudellisiin indikaattoreihin.

Kannattavuusanalyysi

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi analysoida markkinatoimintojen aiempaa kannattavuutta, voittojen volatiliteetti mukaan lukien, saadakseen paremman käsityksen sijoituspalveluyrityksen markkinariskiprofiilista. Tämä analyysi voitaisiin tehdä salkkutasolla samoin kuin liiketoiminta-alueisiin, kaupankäyntiyksikköihin tai varallisuusluokkiin jaoteltuna (mahdollisesti osana liiketoimintamallianalyysin yhteydessä tehtävää laajempaa arviointia).

Kannattavuutta arvioidessaan toimivaltaisten viranomaisten tulisi kiinnittää erityistä huomiota markkinariskin piiriin kuuluvien toimintojen tutkinnassa havaittuihin tärkeimpiin riskialoihin. Toimivaltaisten viranomaisten tulisi erottaa yhtäältä kaupankäynnin tuotot ja kaupankäynnin ulkopuoliset tuotot (kuten palkkiot, asiakkaiden maksut) ja toisaalta toteutuneet ja toteutumattomat voitot/tappiot.

Niiden varallisuusluokkien ja/tai vastuiden osalta, jotka tuottavat epätavallisen suuria voittoja tai tappioita, toimivaltaisten viranomaisten tulisi arvioida kannattavuutta

63 vertaamalla sitä sijoituspalveluyrityksen ottaman riskin tasoon (muun muassa VaR/nettotuotot kaupankäyntiin varatuista rahoitusvaroista ja -vastuista), jotta voitaisiin tunnistaa ja analysoida mahdollisia ristiriitaisuuksia. Toimivaltaisten viranomaisten olisi mahdollisuuksien mukaan verrattava sijoituspalveluyrityksen lukuja sen aiempaan tulokseen ja samanlaisiin sijoituspalveluyrityksiin.

Markkinakeskittymäriski

Toimivaltaisten viranomaisten pitäisi muodostaa käsitys sen markkinakeskittymäriskin tasosta, joka sijoituspalveluyritykseen kohdistuu, joko yksittäiseen riskitekijään liittyvien vastuiden tai useisiin, toisiinsa yhteydessä oleviin riskitekijöihin liittyvien vastuiden perusteella.

Arvioidessaan mahdollisia keskittymiä toimivaltaisten viranomaisten pitäisi kiinnittää erityistä huomiota keskittymiin monimuotoisissa tuotteissa (erityisesti strukturoidut tuotteet), epälikvideissä tuotteissa (erityisesti vakuudelliset velkasitoumukset (CDO)) tai tuotteissa, jotka arvostetaan käyttämällä hinnoittelumallia.

Kaupankäyntivaraston positioiden varovainen arvostus

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi muodostaa näkemys sijoituspalveluyrityksen varovaisesta arvostusmenettelystä, sillä virheellinen arvostusprosessi voi johtaa virheisiin rahoitusvälineiden irtautumisarvon laskennassa, mikä johtaa sijoituspalveluyrityksen mahdollisten tappioiden aliarviointiin. Tätä analyysiä tehdessään toimivaltaisten viranomaisten tulisi kiinnittää erityistä huomiota varantojen (erityisesti käyvän arvon rahastot, mallivarannot) laskentaan ja niiden mahdolliseen vaikutukseen sijoituspalveluyrityksen pääomapositioon.

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi arvioida, onko sijoituspalveluyrityksen kaupankäyntivaraston positiot arvostettu sellaiseen varovaiseen arvoon, jolla saavutetaan asianmukainen varmuustaso, kun otetaan huomioon kaupankäyntivaraston positioiden dynaaminen luonne. Asianmukaisen varmuustason saavuttamiseksi tulisi ottaa huomioon komission delegoidussa asetuksessa 2016/101¹⁸ tarkoitettu varmuustaso.

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi arvioida, onko sijoituspalveluyrityksillä perustellut varovaisen arvostuksen menetelmät ja otetaanko niissä huomioon seuraavat arvonoikaisut:

• a. tulevaisuuden luottoriskimarginaalit
• b. positioiden sulkemiskustannukset
• c. operatiiviset riskit
• d. markkinahintojen epävarmuus

18 Komission delegoitu asetus (EU) 2016/101, annettu 26 päivänä lokakuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 täydentämisestä 105 artiklan 14 kohdan mukaista varovaista arvostusta koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla (EUVL L 021, 28.1.2016, s. 54). 64

• e. sopimusten ennenaikainen päättäminen
• f. investointi- ja rahoituskustannukset
• g. tulevat hallinnointikustannukset, ja
• h. tarvittaessa malliriski.

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi arvioida,

• a. ovatko arvonoikaisuihin liittyvät hallinnointijärjestelyt, -prosessit ja -menettelyt riittävän perusteltuja erityisesti vähemmän likvidien positioiden osalta ja ovatko ne sijoituspalveluyrityksen strategian mukaisia
• b. ovatko arvonmäärityskehykseen liittyvät tietotekniset järjestelmät ja prosessit perusteltuja
• c. tarkastellaanko sijoituspalveluyritysten tekemien oikaisujen asianmukaisuutta säännöllisesti.

Malliriski

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi arvioida riski, joka liittyy omia varoja koskevien vaatimusten aliarviointiin käyttämällä sääntelyssä hyväksyttyjä sisäisiä malleja, erityisesti sisäisten luottoluokitusten menetelmään (IRB), luottoluokan siirtymäriskiin (IRC) tai luottoriskin vähentämiseen käytettäviä malleja, VaR-malleja ja sVaR-malleja.

6.4.3 Markkinoihin kohdistuvan riskin hallinnan ja valvonnan arviointi

Jotta toimivaltaiset viranomaiset saisivat kattavan käsityksen sijoituspalveluyrityksen markkinariskiprofiilista, niiden pitäisi tarkastella sen markkinatoimintojen perustana olevaa hallinnointia ja riskienhallintajärjestelmää. Tätä varten toimivaltaisten viranomaisten tulisi arvioida seuraavat seikat ottaen huomioon sijoituspalveluyrityksen toiminnan laajuus, luonne ja monimuotoisuus:

• a. onko sijoituspalveluyrityksillä luotettava, selkeästi muotoiltu ja dokumentoitu markkinariskistrategia, jonka niiden ylin hallintoelin on hyväksynyt
• b. kuvastaako sijoituspalveluyrityksen markkinariskistrategia asianmukaisesti sijoituspalveluyrityksen halua ottaa markkinariskejä ja onko se yhdenmukainen sen yleisen riskinottohalun kanssa
• c. onko sijoituspalveluyrityksellä asianmukainen organisaatiokehys markkinariskin hallintaa, mittaamista, seurantaa ja valvontaa varten sekä riittävät(sekä laadulliset että määrälliset) henkilöstöresurssit ja tekniset resurssit
• d. onko sijoituspalveluyrityksellä selkeästi määritellyt markkinariskin tunnistamista, hallintaa, mittaamista ja valvontaa koskevat

65 toimintaperiaatteet ja menettelyt, mukaan lukien rajat, jotka heijastavat johdon hyväksymää riskinottohalua

• e. onko sijoituspalveluyrityksellä asianmukainen järjestelmä markkinariskin tunnistamista, ymmärtämistä ja mittaamista varten sijoituspalveluyrityksen koon ja monimuotoisuuden mukaisesti ja täyttääkö tämä järjestelmä asiaa koskevassa EU:n lainsäädännössä ja kansallisessa täytäntöönpanolainsäädännössä asetetut vaatimukset
• f. onko sijoituspalveluyrityksellä vahva ja kattava valvontajärjestelmä ja luotettavat takeet, joilla sen markkinariskiä voidaan vähentää sijoituspalveluyrityksen markkinariskiä koskevan hallintastrategian ja riskinottohalun mukaisesti.

6.4.4 Yhteenveto havainnoista ja pisteytys

Edellä kuvatun arvioinnin jälkeen toimivaltaisten viranomaisten tulisi muodostaa käsitys sijoituspalveluyrityksen markkinariskistä. Tämän käsityksen tulisi käydä ilmi havainnoista tehtävästä yhteenvedosta, johon liitetään taulukossa 6 esitettyjen näkökohtien perusteella annettava riskipistemäärä. Jos tiettyjen riskitekijöiden merkittävyyden perusteella toimivaltainen viranomainen päättää arvioida ja pisteyttää ne erikseen, tulisi mahdollisuuksien mukaan soveltaa analogisesti tässä taulukossa esitettyjä ohjeita.

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi tarkastella kaikkia näitä tekijöitä rinnakkain eikä erikseen ja ymmärrettävä markkinoihin kohdistuvan riskin taustalla olevat tekijät.

Taulukko 6. Valvontaan perustuvat näkökohdat markkinariskin pisteyttämistä varten