10. Consistency with VaR methodology

Stressatun VaR-laskentamenetelmän on perustuttava nykyiseen VaR-menetelmään. Tarvittaessa nykyistä VaR-menetelmää on muunnettava tiettyjen tekniikoiden avulla sellaiseksi, että tulokseksi saadaan stressattu VaR. Sen vuoksi kaikkia VaR-laskentamallissa esiintyviä riskitekijöitä on käytettävä myös stressatussa VaR-mallissa.

Molemmissa luvuissa käytettyjen sekä direktiivissä määrättyjen (esimerkiksi 99 prosentin luottamustaso) vaatimusten osalta rahoituslaitokset voivat harkita ajan neliöjuureen perustuvan asteikon käyttöä 10 päivän stressatun VaR:n laskennassa. Joidenkin skaalauskertoimeen liittyvien tunnettujen rajoitusten vuoksi sisäisen mallin validointiprosessin on sisällettävä myös analyysi sen osoittamiseksi, että ajan neliöjuuri -säännön käyttäminen perustuu asianmukaisiin oletuksiin.

Vaikka stressatussa VaR-mallissa on otettava huomioon joitakin nykyisiä VaR-vaatimuksia, joitakin muita voidaan jättää huomiotta direktiivin nimenomaisten vaatimusten tai stressattuun VaR-malliin liittyvien menetelmällisten yhteensopimattomuuksien vuoksi. Tämä koskee eritoten seuraavia seikkoja:

• i) Stressijakson pituus

Koska stressijakson pituuden on oltava 12 kuukautta, ilmoitettua stressijaksoa ei saa lyhentää tai pidentää VaR-laskentamallin ja stressatun VaR-laskentamallin yhtenäistämiseksi.

• ii) Toteutumatestiä koskeva vaatimus

Pääomavaatimusten laskennassa käytetyn kertoimen m s on oltava vähintään 3, ja sitä on suurennettava lisäämällä siihen jokin luku väliltä 0 ja 1 todennäköisiä tappiolukuja koskevan toteutumatestauksen tulosten perusteella. Toteutumatestaus ei kuitenkaan ole sinänsä vaatimus stressatun VaR:n määrittämiseksi.

• iii) Stressatun VaR-laskennan jaksoittaisuus

Koska vakavaraisuusdirektiiveissä säädetään, että stressattu VaR on laskettava vähintään viikoittain, rahoituslaitokset voivat valita, laskevatko ne luvun useammin, esimerkiksi päivittäin, sen vertaamiseksi todennäköisen tappioluvun jaksoittaisuuteen.

Jos rahoituslaitos päättää esimerkiksi laskea stressatun VaR:n viikoittain olettaen, että yhden päivän stressattu VaR skaalataan 10 päivän ajalle, sisäisiin malleihin perustuvien pääomavaatimusten päivittäisessä laskennassa sovelletaan seuraavia sääntöjä:

• a) Samaa stressattua VaR-lukua käytetään viiden peräkkäisen arkipäivän ajan sen jälkeen, kun stressattu VaR-malli on toteutettu.
• b) Laskettaessa stressattua VaR-keskiarvoa edeltäneiden 60 päivän ajalta rahoituslaitosten on käytettävä keskiarvon laskemisessa 12:ta edeltävää stressattua VaR-lukua.
• c) Rahoituslaitoksen on voitava osoittaa, että sinä viikonpäivänä, jolloin stressattu VaR lasketaan, sen salkku edustaa koko viikon ajan pidettyä salkkua ja että salkun valinta ei johda stressattujen VaR-lukujen järjestelmälliseen aliarviointiin niitä viikoittain laskettaessa. Esimerkiksi osoitus siitä, ettei VaR ole järjestelmällisesti pienempi sinä viikonpäivänä, jolloin stressattu VaR lasketaan, voidaan katsoa riittäväksi.

Stressattua VaR-mallia koskevat vaatimukset voivat poiketa VaR-vaatimuksista muissa olosuhteissa, mikäli nykyisen VaR-laskentamallin ja stressatun VaR-laskentamallin välillä on menetelmällisiä yhteensopimattomuuksia. Yhtenä esimerkkinä ovat sellaiset nykyisessä VaR-laskentamenetelmässä tehdyt muutokset, joita ei voida ilmaista stressattuna VaR-mallina, sekä paikallisen arvostuksen käyttö (herkkyysanalyysi/arviot) täydellisen uudelleenarvostuksen sijasta, joka puolestaan on ensisijainen toimintatapa stressatun VaR:n laskemisessa.

Rahoituslaitoksen VaR-laskentamalliin tai -menetelmään tehdyt muutokset on pääsääntöisesti huomioitava myös stressatun VaR:n laskemisessa käytetyssä mallissa/menetelmässä.

Jos rahoituslaitos voi poikkeuksellisten olosuhteiden vallitessa osoittaa, ettei se voi sisällyttää nykyiseen VaR-laskentamenetelmään tehtyjä muutoksia stressattuun VaR-menetelmään, tällaiset tilanteet on dokumentoitava ja laitoksen on voitava osoittaa, että nykyisen VaR-laskentamallin muutosten, joita ei oteta huomioon stressatun VaR:n laskennassa, vaikutukset ovat vähäiset.

Jos VaR-laskentamallissa käytetään herkkyyksiä täydellisen uudelleenarvostuksen sijasta, kyseisen rahoituslaitoksen on osoitettava, että tämä toimintatapa on edelleen asianmukainen stressatun VaR:n laskennassa, jossa sovelletaan laajempia häiriöitä. Stressattua VaR-mallia varten tarkoitetussa herkkyyteen perustuvassa toimintatavassa korkeammat derivaatat / konveksisuus on mahdollisesti otettava lukuun.

Kaikki käytetyt uudelleenarvostusmallit tai avistapäivä/volatiliteettimatriisit on tarkistettava ja niitä on laajennettava siten, että ne sisältävät stressiskenaarioissa esiintyviä riskitekijöitä koskevat laajemmat häiriöt. On suotavaa, että stressatun VaR:n laskennassa käytetään täyttä uudelleenarvostusta ja että häiriöitä sovelletaan samanaikaisesti kaikkiin riskitekijöihin.

Markkinatietojen kalibroinnissa ”de-meaning-prosessia” ei katsota tarpeelliseksi stressatun VaR:n osalta. Jos markkinatiedoissa on nähtävissä merkittävää suuntausta, on suotavampaa käyttää antiteettisia tietoja ”de-meaningin” sijasta.

jotka liittyvät nykyisen VaR-mallin ja stressatun VaR-mallin menetelmällisten näkökohtien yhdenmukaisuuteen.

Tarvitaanko VaR:n ja stressatun VaR:n välistä

Kyllä