12. Osasto 12. Kolmansien maiden sivuliikkeiden arviointi

1. Yleiskatsaus

494. Tässä osastossa käsitellään näissä ohjeissa määritettyjen SREP-menettelyjen ja -menetelmien …

Tässä osastossa käsitellään näissä ohjeissa määritettyjen SREP-menettelyjen ja -menetelmien soveltamista direktiivin 2013/36/EU 47 artiklan 3 kohdassa määriteltyihin kolmansissa maissa oleviin sivuliikkeisiin. Siinä tarkastellaan myös sitä, miten toimivaltaiset viranomaiset soveltavat valvontatoimenpiteitä kolmansien maiden sivuliikkeiden valvojan arvioinnissa.

495. Arvioidessaan kolmansien maiden sivuliikkeiden vakavaraisuutta toimivaltaisten viranomaisten …

Arvioidessaan kolmansien maiden sivuliikkeiden vakavaraisuutta toimivaltaisten viranomaisten tulisi arvioida muun muassa, noudattaako laitos 12 kohdassa mainittuja, EPV:n verkkosivustolla erikseen julkaistuja säädöksiä.

496. Kolmansien maiden sivuliikkeiden valvojan arviointiin tulisi sisältyä arviointi sivuliikkeen …

Kolmansien maiden sivuliikkeiden valvojan arviointiin tulisi sisältyä arviointi sivuliikkeen liiketoimintamallista, sisäisistä hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä ja valvontatoimenpiteistä, perustamispääomasta ja likviditeettivaroista sekä kirjausjärjestelyistä (kolmansissa maissa olevien sivuliikkeiden SREP-osatekijät). Luottolaitosten valvojan arviointiprosessin (luottolaitosten SREP) mukaisesti näitä osa-alueita olisi arvioitava jatkuvasti ja niiden yhteydessä olisi seurattava jatkuvasti keskeisiä indikaattoreita.

497. Tarkastuksen tiheyden ja perusteellisuuden olisi oltava oikeassa suhteessa kolmansien maiden …

Tarkastuksen tiheyden ja perusteellisuuden olisi oltava oikeassa suhteessa kolmansien maiden sivuliikkeitä koskevaan luokitukseen luokkaan 1 tai luokkaan 2 direktiivin 2013/36/EU 48 a artiklan mukaisesti sekä sivuliikkeen toiminnan luonteeseen, laajuuteen ja monimutkaisuuteen nähden. Luokan 1 kolmansien maiden sivuliikkeiden osalta toimivaltaisten viranomaisten tulisi soveltaa vähintään samaa valvontatasoa kuin luokan 3 laitoksille, kuten 2.4 jakson taulukossa 1 on esitetty. Luokan 2 kolmansien maiden sivuliikkeiden osalta toimivaltaisten viranomaisten tulisi soveltaa vähintään samaa valvontatasoa kuin luokan 4 laitoksille, kuten 2.4 jakson taulukossa 1 on esitetty.

498. Sen lisäksi, että toimivaltaiset viranomaiset arvioivat kolmansien maiden sivuliikkeiden …

Sen lisäksi, että toimivaltaiset viranomaiset arvioivat kolmansien maiden sivuliikkeiden keskeisiä SREP-osatekijöitä, niiden tulisi varmistaa, että ne ymmärtävät sivuliikkeiden muut merkittävät riskit ja sen, miten niitä vähennetään. Tähän sisältyvät kaikki merkittävät luottoriskit, markkinariskit, operatiiviset riskit ja korkoriskit. Toimivaltaiset viranomaiset voivat katsoa aiheelliseksi tehdä yhden tai useamman perusteellisemman arvioinnin näistä osa-alueista sen perusteella, kuinka merkityksellinen ja olennainen riski on kolmannen maan sivuliikkeelle. Tällaisissa tapauksissa toimivaltaisten viranomaisten tulisi käyttää arvioinnin perustana näiden ohjeiden asianmukaisissa vastaavissa osastoissa annettua ohjeistusta ja pyrkiä soveltamaan periaatteita tavalla, joka on oikeassa suhteessa kolmannen maan sivuliikkeeseen.

499. Jos toimivaltaiset viranomaiset käyttävät direktiivin 2013/36/EU 48 a artiklan mukaista …

Jos toimivaltaiset viranomaiset käyttävät direktiivin 2013/36/EU 48 a artiklan mukaista oikeuttaan soveltaa kolmannen maan sivuliikkeeseen luottolaitoksia koskevia vaatimuksia direktiivin mukaisesti ja käytännössä kohtelevat sivuliikettä tytäryhtiönä, toimivaltaisten viranomaisten tulisi soveltaa luottolaitosten SREP-menettelyä kyseiseen sivuliikkeeseen ja viitata näiden ohjeiden asianomaisiin osastoihin (osastot 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10 ja 11 sekä tämän jakson 12.1.2 jakso, joka koskee liiketoimintamallianalyysia).

500. Toimivaltaisten viranomaisten tulisi käyttää kolmansien maiden sivuliikkeiden yksittäisten …

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi käyttää kolmansien maiden sivuliikkeiden yksittäisten SREP-osatekijöiden arvioinnin tuloksia kunkin osa-alueen pisteytykseen. Toimivaltaisen viranomaisen tulisi laatia tämän analyysin perusteella kolmannen maan sivuliikkeestä kokonaisarvio ja pisteytys sekä käyttää tässä yhteydessä ohjeena taulukossa 21 esitettyjä huomioita. Kokonaisarviossa ja pisteytyksessä tulisi ottaa huomioon myös kolmannen maan sivuliikkeen muiden olennaisten riskien arviointi ja pisteytys (tarvittaessa). Toimivaltaisten viranomaisten tulisi kolmannen maan sivuliikkeen valvojan kokonaisarvioinnin ja yksittäisten SREP-osatekijöiden arvioinnin perusteella ryhtyä tämän osaston 12.2 jaksossa täsmennettyihin valvontatoimenpiteisiin havaittujen puutteiden korjaamiseksi.

12.1. Valvojan arvioinnin soveltaminen kolmannen maan sivuliikkeisiin

12.1.1. Yleistä

12.2. Yhteenveto havainnoista, pisteytyksestä ja valvontatoimenpiteistä

Liite I – Luottoriskin alaluokat

Seuraavassa taulukossa on ei-tyhjentävä luettelo luottoriskin alaluokista, joita toimivaltaisten viranomaisten tulisi tarvittaessa tarkastella.

Luottoriskin Lainsäädäntöviittaukset/määritelmät Arviointialueet Arviointialueisiin liittyvät alaluokat lainsäädäntöviitteet

Luottokeskittymäriski Riski siitä, että laitokselle aiheutuu merkittäviä luottotappioita vastuiden keskittymisestä pieneen lainanottajaryhmään, useisiin lainanottajiin, joilla on samankaltaista maksukyvyttömyyskäyttäytymistä, tai varoihin, joiden keskinäinen riippuvuussuhde on suuri.	 Yhteen riskikohteeseen perustuvat keskittymät (kuten suurille asiakasriskeille määritelty asiakas tai asiakaskokonaisuus)  Toimialakohtaiset keskittymät  Maantieteelliset keskittymät  Tuotekeskittymä  Vakuus- ja takauskeskittymä  Piilevät keskittymien lähteet, jotka voivat toteutua stressitilanteissa, jolloin luottoriskien keskinäinen korrelaatio voi kasvaa normaaliin tilanteeseen verrattuna	Asetus (EU) 575/2013: 129, 170, 171, 184, 207, 209, 395, 400– 401 artikla Direktiivi 2013/36/EU: 81 ja 98 artikla
Vastapuoliluottoriski Riski siitä, että liiketoimen vastapuoli joutuu maksukyvyttömäksi ennen liiketoimen rahavirtojen lopullista selvitystä	 Vastapuolten ja asiaankuuluvien vastuun arvonoikaisujen laatu sekä liiketoimien monimutkaisuus  Wrong-way-riski, joka johtuu siitä, että vastapuoliriski korreloi haitallisesti kyseisen vastapuolen luoton laadun kanssa  Altistuminen vastapuoli- ja selvitysriskeille sekä nykyisten markkina-arvojen että nimellisarvon kannalta verrattuna kokonaisluottoriskiin ja omiin varoihin  Sellaisten rahoitusmarkkinoiden infrastruktuureissa käsiteltyjen liiketoimien osuus, joissa maksu suoritetaan toimitusta vastaan  Keskusvastapuolille suoritettavien maksutapahtumien osuus ja niitä koskevien tappioiden suojautumismekanismien tehokkuus  Kolmansiin maihin sijoittautuneiden keskusvastapuolten kanssa tehtyjen liiketoimien osuus, niitä koskevien tappiosuojamekanismien tehokkuus sekä se, miten EU:n ulkopuolisiin keskusvastapuoliin kohdistuvia liiallisia riskejä vähennetään	Asetus (EU) 575/2013: 181 ja 246 artikla, kolmas osa, II osasto, 6 luku Direktiivi 2013/36/EU: 79 artikla
Luottoriskin Lainsäädäntöviittaukset/määritelmät alaluokat	Arviointialueet  OTC-tapahtumien, joita ei selvitetä keskusvastapuolessa, osuus, ja niitä koskevien tappioiden suojautumismekanismien tehokkuus  Nettoutussopimusten olemassaolo, merkitys, tehokkuus ja täytäntöönpantavuus	Arviointialueisiin liittyvät lainsäädäntöviitteet
Selvitys- ja Riski siitä, että velkainstrumenteilla, toimitusriski osakkeilla, ulkomaanvaluutoilla ja		Asetus (EU) 575/2013: 1 ja 92 artikla, kolmas osa, V osasto

hyödykkeillä tehdyt liiketoimet (lukuun ottamatta repo-operaatioita ja arvopapereiden tai hyödykkeiden lainaksi antamista ja arvopapereiden tai hyödykkeiden lainaksi ottamista), jäävät selvittämättä niiden sovitun toimituspäivän jälkeen.

Maariski Riski siitä, että laitokselle aiheutuu luottotappioita, jotka liittyvät tietyssä maassa harjoitettuun liiketoimintaan ja johtuvat kyseisessä maassa vallitsevista epäsuotuisista olosuhteista ja/tai tapahtumista, mukaan lukien geopoliittisten tapahtumien vaikutukset	 • Riski laitoksen vastuiden laadun heikkenemisestä tietyssä maassa (mukaan lukien kollektiivinen velallisriski – ts. suuren luotonottajaryhmän maksukyvyttömyys), joka johtuu sotiin, terrorismiin sekä valtioiden ja poliittisten toimijoiden välisiin kansainvälisiin suhteisiin vaikuttaviin jännitteisiin liittyvistä uhista, tapahtumista ja niiden kärjistymisestä  • Keskittymäaste kaikissa maariskiin liittyvissä vastuutyypeissä, valtiovastuut mukaan lukien, suhteessa koko laitoksen luottosalkkuun (velallista ja määrää kohden)  • Lainanottajan kotivaltion taloudellinen vahvuus ja vakaus ja aiemmat tulokset ajallaan maksamisessa ja vakavien maksulaiminlyöntien esiintymisessä  • Sellaisten muunlaisten valtion toimien riski, jotka voivat olennaisesti heikentää lainanottajien luottokelpoisuutta (esim. talletusten jäädyttäminen, pakkolunastus tai rankaiseva verotus)
Luottoriskin Lainsäädäntöviittaukset/määritelmät alaluokat	Arviointialueet  • Rajat ylittävään valuuttamääräiseen luotonantoon liittyvä siirtoriski merkittävän rajat ylittävän luotonannon osalta ja valuuttamääräiset vastuut	Arviointialueisiin liittyvät lainsäädäntöviitteet
Arvopaperistamisista Riskit, jotka aiheutuvat aiheutuva luottoriski arvopaperistamistransaktioista, joissa luottolaitokset ovat sijoittajia, alullepanijoita tai järjestäjiä, mukaan lukien maineriskit, kuten monimutkaisiin rakenteisiin tai tuotteisiin liittyvät riskit.	 Arvopaperistamiseen liittyvien vastuiden kaupankäyntivaraston ulkopuolisiin eriin ja kaupankäyntivarastoonkohdentamisen asianmukaisuus ja johdonmukaisuus laitoksen arvopaperistamisstrategian kanssa  Laitoksen hallussa olevien arvopaperistettujen omaisuuserien etuoikeusluokkien luokitus ja arvonkehitys sekä niiden perustana olevien varojen luonne, koostumus ja laatu  Pääomahelpotusten johdonmukaisuus alulle pantujen arvopaperistamisten tosiasiallisen riskin siirtymisen kanssa  Se, onko arvopaperistamisyhteisölle tarjottujen maksuvalmiusjärjestelyjen käytettyjen ja käyttämättömien määrien välillä selkeä ero  Se, onko laitoksen hallinnoimia lyhytaikaisia omaisuusvakuudellisia rahamarkkinavelkakirjoja (ABCP-instrumentteja) varten olemassa varautumissuunnitelmia siltä varalta, ettei rahamarkkinavelkakirjan liikkeellelasku ole	Asetus (EU) 575/2013: 67 artikla, kolmas osa, II osasto, 5 luku Direktiivi 2013/36/EU: 82 artikla
Luottoriskin Lainsäädäntöviittaukset/määritelmät alaluokat	Arviointialueet mahdollista likviditeettitilanteen vuoksi, ja sen vaikutus laitoksen kokonaisluottoriskiin	Arviointialueisiin liittyvät lainsäädäntöviitteet
Valuuttamääräiseen Valuuttamääräisestä lainanotosta luotonantoon liittyvä suojaamattomille tavallisille riski lainanottajille ja pk-yrityksille aiheutuva ylimääräinen luottoriski	 Mikä tahansa epälineaarinen suhde markkinariskin ja luottoriskin välillä, jossa valuuttakurssit voivat vaikuttaa suhteettoman paljon laitoksen valuuttamääräisten lainasalkun luottoriskiin, kuten esimerkiksi velan jäljellä olevan arvon ja velan hoitamiseen tarvittavien maksujen virran merkittävä kasvu sekä velan jäljellä olevan arvon kasvu suhteessa kotimaan valuutassa määrättyjen vakuusvarojen arvoon
Kaupankäyntivaraston Kaupankäyntivaraston ulkopuolisiin eriin ulkopuolinen kirjattujen osakkeiden kurssimuutoksista osakeriski johtuva rahoitusinstrumenttien tappioriski	 Laitoksen osakesijoitusten arvon alenemisen riski ja riskin asianmukainen hallinta laitoksen riskikehyksessä  Strategisiin omistuksiin osallistumista koskeva riski (sekä vakuutuksissa että muissa kuin vakuutuksissa)	Asetus (EU) 575/2013: 133 artikla
Kiinteistöriski Tappioriski, joka johtuu kiinteistövarallisuuden tai kiinteistövarallisuuteen liittyvien rahoitusvälineiden markkina-arvon muutoksista	 Laitoksen kiinteistösijoitusten arvon alenemisen riski  Tarvittaessa kiinteistövaroihin liittyvien rahoitusvälineiden arvo (esim. kiinteistösijoitusyhtiöt eli REIT-rahastot).	Laitoksen omistaman kiinteän omaisuuden osalta asetus (EU) N:o 575/2013: 134 artiklan 1 kohta – standardimenetelmä 156 artikla – sisäisten luottoluokitusten menetelmä
Laimentumisriski Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 53 kohta	 Laimentumisriski kaikissa luottosalkuissa, joissa ei sovelleta sisäisten luottoluokitusten menetelmää, sekä niissä, joiden laimentumisriski katsotaan salkun kannalta epäolennaiseksi  Se, miten kunkin salkun tai vastuuryhmän epäolennaiset vastuut otetaan huomioon laitoksen yhteenlasketun laimentumisriskin arvioinnissa  Tarvittaessa se, onko riskinarviointi, joka koskee laimentumisriskille altistumista kauppiaiden maksujärjestelmiä koskevan liiketoiminnan hankinnoissa (esimerkiksi
Luottoriskin Lainsäädäntöviittaukset/määritelmät alaluokat	Arviointialueet palautuspositioiden ehdollisten velkojen salkussa), asianmukainen ja perustuuko se kohde-etuutena olevien positioiden yhdenmukaiseen segmentointiin niiden keskeisten sopimusominaisuuksien mukaisesti (ts. perustana olevien myyntitapahtumien luonne, käsiteltyjen maksujen ajoitus ja tavanomaisten riskinvähennysmekanismien soveltaminen).	Arviointialueisiin liittyvät lainsäädäntöviitteet
(Lainsäädännön Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan mukaan hyväksyttyjen 1 kohdan 52 b alakohta mallien) malliriski	 Seurataan, täyttääkö laitos edelleen vähimmäisvaatimukset, ja varmistetaan, ettei niihin liittyviä omien varojen vaatimuksia aliarvioida  Arviointi voi perustua muista valvontatoimista saatuihin näkemyksiin, muun muassa direktiivin 2013/36/EU 101 artiklan mukaan tehdyistä toimista.	Direktiivi 2013/36/EU: 3 artikla

Liite II – Markkinariskin alaluokat

Seuraavassa taulukossa on ei-tyhjentävä luettelo markkinariskin alaluokista, joita toimivaltaisten viranomaisten tulisi tarvittaessa tarkastella.

Markkinariskin Lainsäädäntöviittaukset/määritelmät⁵⁴

⁵⁴ Tämän taulukon määritelmissä ja menettelyissä viitataan kaupankäyntivarastoa koskevan kehyksen perusteellisen uudistamisen (Fundamental Review of the Trading Book, FRTB) alustavan vaiheen (Pre-Fundamental Review of the Trading Book) määritelmiin ja menettelyihin, joita sovelletaan ennen FRTB:n voimaantuloa. "Post-FRTB” viittaa määritelmiin ja menettelyihin, joita sovelletaan uudistuksen tultua voimaan.

Liite III – Operatiivisen riskin alaluokat

Seuraavassa taulukossa on ei-tyhjentävä luettelo operatiivisen riskin alaluokista, joita toimivaltaisten viranomaisten tulisi tarvittaessa tarkastella.

Operatiivisen riskin Lainsäädäntöviittaukset/määritelmät alaluokat (taso 1)

Operatiivisten riskien alaluokat (taso 2)

Lainsäädäntöviittaukset/määritelmät

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan Oikeudellinen riski 1 kohdan 52 a alakohta

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan Malliriski 1 kohdan 52 b alakohta

Operatiivisen riskin Lainsäädäntöviittaukset/määritelmät alaluokat (taso 1)	Operatiivisten riskien alaluokat (taso 2) TVT:n saatavuutta ja jatkuvuutta koskeva riski TVT:n turvallisuusriskit (myös kyberriskitt)	Lainsäädäntöviittaukset/määritelmät Riski TVT-järjestelmien, -tietojen tai -palvelujen suorituskykyä ja saatavuutta haittaavista vaikutuksista, joita ovat muun muassa laitosten palvelujen nopean palautumisen estyminen TVT-laitteistojen tai ohjelmistojen osissa ilmenevien vikojen jälkeen, TVT-järjestelmän puutteellinen hallinta tai muut haitalliset tapahtumat Riski siitä, että luvaton pääsy tai pahantahtoiset tai tahalliset toimet vaarantavat TVT-järjestelmät, -tiedot tai -palvelut riippumatta siitä, ovatko ne peräisin laitoksen sisältä vai ulkopuolelta (esim. kyberhyökkäykset) Riski, joka johtuu siitä, että laitos ei kykene hallitsemaan TVT-
Tieto- ja Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan viestintätekniikkaan 1 kohdan 52 c alakohta liittyvä riski	TVT:n muutosriski TVT-tiedon eheysriski TVT-palveluntarjoajana oleviin kolmansiin osapuoliin liittyvä riski Operatiivisten	järjestelmien tai -palveluiden muutoksia oikea-aikaisesti ja hallitusti Riski siitä, että TVT-järjestelmissä tallennetut ja käsitellyt tiedot ovat puutteellisia, virheellisiä tai epäjohdonmukaisia eri TVT-järjestelmien välillä, mikä heikentää laitoksen palvelujen ja toiminnan luotettavuutta tai jatkuvuutta ja voi aiheuttaa operatiivisia, taloudellisia, oikeudellisia tai maineeseen kohdistuvia vaikutuksia Riski, joka laitokselle voi aiheutua sen käyttäessä TVT-palveluntarjoajana olevien kolmansien osapuolten tai näiden alihankkijoiden tarjoamia TVT-palveluja, myös ulkoistamisjärjestelyjen kautta (DORA-asetuksen 3 artiklan 18 kohta), muun muassa TVT:n keskittymäriski (DORA-asetuksen 3
Operatiivisen riskin Lainsäädäntöviittaukset/määritelmät alaluokat (taso 1)	riskien alaluokat (taso 2)	Lainsäädäntöviittaukset/määritelmät artiklan 29 kohta) sekä kriittisten että ei-kriittisten TVT-palveluntarjoajana olevien kolmansien osapuolten osalta

Riski, joka voi aiheutua finanssiyhteisölle palveluntarjoajana olevien kolmansien osapuolten tai niiden alihankkijoiden Kolmansiin osapuoliin tarjoaman toiminnon käytöstä, myös liittyvä riski toiminnon tarjoamisesta tai toiminnon (muu kuin TVT) tukemisesta muun muassa ulkoistamisjärjestelyjen avulla (tulevat EPV:n ohjeet kolmannen osapuolen riskin moitteettomasta hallinnasta)

Luottoriski (luottoriskiin liittyvät operatiivisen riskin aiheuttavat Vakavaraisuusasetuksen 317 artiklan 5 tapahtumat, joita ei oteta kohta huomioon luottoriskin riskipainotetussa vastuussa)

Operatiivisen riskin Lainsäädäntöviittaukset/määritelmät alaluokat (taso 1)

Operatiivisten riskien alaluokat (taso 2)

Lainsäädäntöviittaukset/määritelmät

Markkinariski (markkinariskiin liittyvät Vakavaraisuusasetuksen 317 artiklan 6 operatiivisen riskin kohta aiheuttavat tapahtumat)

Liite IV – Korkoriskin alaluokat

Seuraavassa taulukossa on ei-tyhjentävä luettelo muun kuin kaupankäyntitoiminnan aiheuttaman korkoriskin, jäljempänä ’IRRBB’, alaluokista, joita toimivaltaisten viranomaisten tulisi tarvittaessa tarkastella.

IRRBB:n alaluokat Lainsäädäntöviittaukset/määritelmät IRRBB:n alaluokat (taso 2) Lainsäädäntöviittaukset/määritelmät

Liite V – Siirtohinnoitteluriskin mittaaminen

Siirtohinnoitteluriskin pilarin 2 mukainen vaatimus tulisi määrittää laskemalla yhteen kuhunkin siirtohinnoittelujärjestelyyn liittyvää riskiä vastaava pilarin 2 mukainen vaatimus, joka perustuu näiden ohjeiden 173 kohdassa tarkoitettuun tulosperusteiseen menetelmään. Muita siirtohinnoittelujärjestelyn tyyppejä, joissa aineelliset tappiot siirretään vastaavalla tavalla EU:n yhteisölle, tulisi arvioida samalla tavalla. Asetettuun tulosperusteiseen menetelmään kuuluvaa siirtohinnoittelujärjestelmää vastaava pilarin 2 mukainen vaatimus tulisi määrittää seuraavasti:

a) Laitoksen tulisi yksilöidä salkku, jonka voittoja ja tappioita käytetään perustana laitokselle siirtohinnoittelujärjestelyn mukaisesti kohdennettavan määrän määrittämisessä.
b) Laitoksen tulisi näiden ohjeiden 174 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun hinnoittelujärjestelyyn kuuluvien i) empiiristen todisteiden ja ii) keskeisten mittareiden perusteella määrittää marginaalinen panoksensa keskeisissä mittareissa, joita käytetään määrittämään se voittojen ja tappioiden osuus, joka on kohdennettava tulosperusteiseen menetelmään osallistuville yhteisöille.
c) Laitoksen tulisi saada a kohdassa mainittuun salkkuun liittyvät markkinariskiä koskevat pääomavaatimukset ( C_MRPortfolio ).
d) Siirtohinnoittelujärjestelyn pilarin 2 mukainen vaatimus on m × C_MRPortfolio . Tätä voidaan rajoittaa enimmäistappiolla, joka laitokselle voidaan kohdentaa siirtohinnoittelujärjestelyn mukaisesti.

C_MRPortfolio -vaatimuksen voi esittää laitokselle unionin ulkopuolelle sijoittautunut yhteisö, jonka kanssa on käytössä tulosperusteinen menetelmä. Kyseinen yhteisö voi esittää pääomavaatimukset sillä lainkäyttöalueella sovellettavien markkinariskiä koskevien sääntöjen perusteella, johon se on sijoittautunut. Jos kyseiset kolmansia maita koskevat säännökset perustuvat pilarin 1 pääomakehykseen, joka ei ole yhdenmukainen EU:ssa asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisesti täytäntöön pannun pilarin 1 markkinariskin pääomakehyksen kanssa, toimivaltaisten viranomaisten tulisi korottaa vaatimusta kertoimella 1,5. Toimivaltaiset viranomaiset voivat alentaa tai korottaa kyseistä kerrointa kuvastamaan EU:n ja kolmannen maan välisten markkinariskisääntöjen erojen olennaisuutta.

Toimivaltaiset viranomaiset voivat määrittää siirtohinnoittelujärjestelyn pilarin 2 mukaisen vaatimuksen alhaisemmaksi kuin tämän liitteen ensimmäisen kappaleen mukaisesti saatu arvo, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:

a. siirtohinnoittelujärjestelyn yhteydessä laitoksen arvioidaan pitävän hallussaan ja hallitsevan suurinta osaa markkinariskistä, joka liittyy salkkuun, johon siirtohinnoittelujärjestely perustuu
b. kirjausmalli tarkoittaa, että laitos voi kohdentaa kaupankäyntivarastoon liittyvät tappionsa muille siirtohinnoittelujärjestelyyn osallistuville yhteisöille
c. laitos esittää riittävästi näyttöä siitä, että kun otetaan huomioon sen rooli siirtohinnoittelujärjestelyn pääosallistujana a alakohdassa tarkoitetulla tavalla, siirtohinnoittelujärjestelyn liittyvän markkinariskin pääomavaatimukset kattavat jo siirtohinnoittelujärjestelyn mahdollisesti aiheutuvat tappiot.

1.1 Viittaukset

1.2 Tunnistetut vaatimukset

1.3 Liittyvät standardit

2. Tunnistetut vaatimukset

Vaatimukset
Lähde	Vaatimus

3. Liittyvät standardit

Standardit
Lähde	Vaatimus

EBA -
EN: Guidelines and other publications of the European Banking Authority (EBA), https://www.eba.europa.eu/. © European Banking Authority. Reproduction is authorised provided the source is acknowledged (EBA legal notice). Divided into sections and converted into the GRCA format, the wording unchanged. Only the versions published by the EBA are authoritative.

DE: Leitlinien und weitere Veröffentlichungen der Europäischen Bankenaufsichtsbehörde (EBA), https://www.eba.europa.eu/. © European Banking Authority. Wiedergabe mit Quellenangabe gestattet (Rechtlicher Hinweis der EBA). In Abschnitte aufgeteilt und in das GRCA-Format umgewandelt, der Wortlaut unverändert. Maßgeblich sind allein die von der EBA veröffentlichten Fassungen.