4.2 Luottoriskien hallinnan käytäntöjen ja odotettavissa olevien luottotappioiden kirjanpitokäsittelyn periaatteet

Luottolaitoksen hallituksen on vastattava luottolaitoksen luottoriskien hallintastrategian ja luottoriskin havaitsemisen, mittaamisen, arvioinnin, seurannan, raportoinnin ja vähentämisen pääperiaatteiden ja -prosessien hyväksymisestä ja säännöllisestäarvioinnista. Luottosopimusten tallettajille aiheuttaman riskin rajaamiseksi ja yleisemmin taloudellisen vakauden turvaamiseksi luottolaitoksen hallituksen on lisäksi vaadittava toimivaa johtoa ottamaan käyttöön luotettavat luotonmyöntökäytännöt ja noudattamaan niitä⁸ .

⁸ Finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmä julkaisi Asuntolainojen luotettavien myöntämiskäytäntöjen periaatteet huhtikuussa 2012. Niiden tarkoituksena on antaa oikeudenkäyttöalueille puitteet hyväksyttävien luotonmyöntöstandardien asettamiseksi kiinteistöluotonannolle. Ne ovat saatavissa osoitteessa www.financialstabilityboard.org/publications/r_120418.pdf. Euroopan pankkiviranomainen on julkaissut Ohjeet luottokelpoisuuden arviointiin (EBA/GL/2015/11), jotka noudattavat finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän Periaatteita ja kattavat jotkin niistä.

Näiden vastuiden täyttämiseksi hallituksen on määrättävä toimiva johto:

• a. kehittämään ja ylläpitämään asianmukaiset prosessit, joiden on oltava järjestelmälliset ja johdonmukaisesti sovelletut, asianmukaisten arvonalentumisten määrittämiseksi sovellettavan tilinpäätössäännöstön mukaisesti;
• b. muodostamaan ja toimeenpanemaan tehokkaan sisäisen luottoriskin arvioinnin ja mittauksen valvontajärjestelmän, ilmoittamaan säännöllisesti luottoriskin arviointi- ja mittausprosessin tulokset, mukaan lukien arviot sen odotettavissa olevia luottotappioita koskevista vähennyseristä.
• c. muodostamaan, toimeenpanemaan ja tarpeen mukaan päivittämään asianmukaiset periaatteet ja menettelyt luottoriskin arviointi- ja mittausprosessista tiedottamiseen sisäisesti asiaankuuluvalle henkilöstölle, erityisesti tuohon prosessiin osallistuville toimihenkilöille.

Toimivan johdon on oltava vastuussa hallituksen hyväksymän luottoriskistrategian toteuttamisesta ja yllä mainittujen periaatteiden ja prosessien kehittämisestä.

Tehokkaaseen sisäiseen luottoriskin arvioinnin ja mittauksen valvontajärjestelmään on kuuluttava:

• a. toimenpiteet sovellettavien lakien, säännösten ja sisäisten periaatteiden ja menettelyjen noudattamiseksi;
• b. toimenpiteet käytettyjen tietojen laadukkuuden valvontaan ja sen varmistamiseksi kohtuudella, että luottolaitoksen tilinpäätöksissä ja toimivaltaiselle viranomaiselle toimitetuissa raporteissa esitetyt arvonalennuskirjaukset laaditaan sovellettavan tilinpäätössäännöstön ja asiaankuuluvien valvontavaatimusten mukaisesti;
• c. hyvin määritellyt luottoriskin arviointi- ja mittausprosessit, jotka ovat riippumattomia lainanantotoiminnosta (ottaen sen asianmukaisesti huomioon) ja jotka sisältävät:
• i. tehokkaan luottoriskiluokitusjärjestelmän, jota sovelletaan johdonmukaisesti ja joka luokittelee täsmällisesti erottelemalla luottoriskiominaisuuksien mukaan, havaitsee muutokset luottoriskissä oikea-aikaisesti ja ohjaa asianmukaisiin toimiin;
• ii. tehokkaan prosessin sen varmistamiseksi, että kaikki relevantti ja järkevä ja perusteltavissa oleva informaatio, mukaan lukien tulevaisuuteen suuntautuva informaatio, otetaan asianmukaisesti huomioon luottoriskin arvioinnissa ja odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämisessä. Tämä sisältää asianmukaisten raporttien ylläpidon, tiedot suoritetuista arvioista ja osallistuvan henkilöstön tehtävien ja vastuiden yksilöinnin ja kuvaukset;
• iii. arviointikäytännön, joka varmistaa, että odotettavissa olevien luottotappioiden määrittäminen tapahtuu yksittäisen luottosopimuksen tasolla, ja myös, kun on tarpeen, odotettavissa olevien luottotappioiden asianmukaisen määrittämisen sovellettavan tilinpäätössäännöstön mukaisesti ryhmäkohtaisesti portfoliotasolla ryhmittelemällä vastuut yksilöityjen yhteisten luottoriskiominaisuuksien perusteella;
• iv. tehokkaan mallin validointiprosessin sen varmistamiseksi, että luottoriskin arviointi- ja mittausmallit pystyvät jatkuvasti tuottamaan täsmällisiä, yhdenmukaisia ja vinoutumattomia ennustearvioita. Tätä varten on muodostettava käytäntöjä ja menettelytapoja, jotka määrittävät mallin validoinnin vastuullisuuden ja raportointirakenteen, sisäiset säännöt mallien muutosten arviointiin ja hyväksymiseen sekä mallin validoinnin tuloksen raportoinnin.
• v. selkeä muodollinen viestintä ja koordinointi luottolaitoksen luottoriskihenkilöstön, talousraportointihenkilöstön, toimivan johdon, hallituksen ja muiden luottoriskin arviointiin ja odotettavissa olevien luottotappioiden arviointiprosessiin osallistuvien kesken. Todisteena tästä on oltava kirjalliset käytännöt ja menettelytavat, johdon raportit ja osallistuvien toimikuntien, kuten hallituksen tai toimivan johdon toimikuntien, pöytäkirjat; ja
• d. sisäinen tarkastustoiminto⁹ , joka:
• i. arvioi itsenäisesti luottolaitoksen luottoriskin arviointi- ja mittausjärjestelmät ja - prosessit, mukaan lukien luottoriskiluokitusjärjestelmä; ja
• ii. tekee suosituksia tässä arvioinnissa havaittujen heikkouksien korjaamiseksi. 4.2.2 Periaate 2 — Luotettavat odotettavissa olevien luottotappioiden metodologiat

Luottolaitosten on otettava käyttöön, dokumentoitava ja noudatettava toimintaperiaatteita, jotka sisältävät luotettavat metodologiat, menettelyt ja kontrollit luottoriskin arvioimiseksi ja mittaamiseksi kaikille luottosopimuksille. Arvonalentumisten määrittämisen on perustuttava näihin menetelmiin ja tuotettava tuloksenaan odotettavissa olevan luottotappion asianmukainen ja oikea-aikainen kirjaaminen sovellettavan tilinpäätössäännöstön mukaisesti.

⁹ Direktiivin 2013/36/EU 74 artikla ja Euroopan pankkiviranomaisen Ohjeet sisäisen hallinnon järjestämisestä (GL 44).

Luottoriskin arviointi- ja mittausprosessin on tuotettava asiaankuuluvat tiedot, joiden avulla toimiva johto voi tehdä asiantuntija-arvionsa luottosopimusten luottoriskistä ja siihen liittyvän arvion odotettavissa olevista luottotappioista.

Luottolaitosten on mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä ja integroitava luottolaitoksessa käytettävät yleiset prosessit, järjestelmät, työkalut ja tiedot määrittääkseen, onko luottoa myönnettävä ja milloin ja millä ehdoilla, seurattava luottoriskiä ja mitattava arvonalentumisia sekä kirjanpidon että omien varojen riittävyyden tarkoituksiin.

Luottolaitoksen arvonalentumismenetelmien on selkeästi dokumentoitava keskeisten luottoriskin arviointiin ja odotettavissa olevien luottotappioiden mittaamiseen liittyvien termien (kuten tappio-osuus, siirtymäaste, tappion laukaiseva tapahtuma ja maksukyvyttömyys) määritelmät. Jos eri termejä, tietoja tai oletuksia käytetään eri toiminnoissa (kuten kirjanpito, omien varojen riittävyys ja luottoriskien hallinta), toimivan johdon on dokumentoitava ja hyväksyttävä näiden erojen perusteet. Odotettavissa olevien luottotappioiden arvioihin käytetyt tiedot ja oletukset on tarkistettava ja päivitettävä sovellettavan tilinpäätössäännöstön vaatimusten mukaisesti.

Luottolaitoksilla on oltava käytössä riittävät prosessit ja järjestelmät luottoriskin tason havaitsemiseksi, mittaamiseksi, arvioimiseksi, seuraamiseksi, raportoimiseksi ja vähentämiseksi asianmukaisesti. Siirryttäessä odotettavissa olevien luottotappioiden kirjaamiseen perustuvaan kirjanpitomalliin olemassa olevat prosessit ja järjestelmät on arvioitava ja, mikäli tarpeen, niitä on muutettava luottoriskin arviointiin ja odotettavissa olevien luottotappioiden mittaukseen vaikuttavien olennaisten tietojen keräämistä ja analysointia varten.

Luottolaitosten on otettava käyttöön ja noudatettava niiden kirjallisia toimintaperiaatteita ja menettelyjä, joissa selvitetään niiden luottoriskimenetelmissään käyttämät luottoriskijärjestelmät ja tarkistukset sekä luottolaitoksen hallituksen ja toimivan johdon erilliset tehtävät ja vastuut.

Luotettavien luottoriskin arviointimenetelmien ja arvonalentumisten tason määrittämisen menetelmien (vastuutyypin, esimerkiksi vähittäis- tai tukkukauppa, mukaan) on erityisesti:

• a. sisällettävä vakaa prosessi, joka on suunniteltu antamaan luottolaitokselle kyky tunnistaa luottoriskin taso, luonne ja tekijät luottosopimuksen alkuperäisen taseeseen kirjaamisen yhteydessä, sen varmistamiseksi, että myöhemmät luottoriskin muutokset voidaan tunnistaa ja arvioida määrällisesti;
• b. sisällettävä kriteerit tulevaisuuteen suuntautuvan informaation, mukaan lukien makrotaloudellisten tekijöiden, vaikutuksen ottamiseksi huomioon asianmukaisesti. Suoritettiinpa luottoriskin arviointi ryhmäkohtaisesti tai yksittäin, luottolaitoksen on pystyttävä osoittamaan, että tämä tarkastelu on tapahtunut niin, ettei odotettavissa olevien luottotappioiden kirjaaminen viivästy. Näiden kriteereiden on johdettava takaisinmaksuun vaikuttavien tekijöiden tunnistamiseen, liittyivätpä ne lainanottajan motivaatioon, halukkuuteen tai kykyyn suorittaa sopimusvelvoitteet tai luottosopimuksen ehtoihin. Tarkasteltujen taloudellisten tekijöiden (kuten työttömyysasteet tai käyttöasteet), olosuhteista riippuen, kansainvälisellä, kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla tulisi vaikuttaa arviointiin;
• c. sisällettävä kuvaus perusteista, joilla ryhmäkohtaisesti arvioidut vastuut ja niiden muodostamat portfoliot on jaettu ryhmiin, yhteisten luottoriskiominaisuuksien perusteella.;
• d. yksilöitävä ja dokumentoitava odotettavissa olevien luottotappioiden arviointi- ja mittausmenetelmät (kuten tappioastemenetelmä, maksukyvyttömyyden todennäköisyys/tappio-osuus -menetelmä tai muu menetelmä), joita sovelletaan kuhunkin vastuuseen tai salkkuun;
• e. dokumentoitava syyt, miksi valittu menetelmä on asianmukainen, varsinkin, jos eri odotettavissa olevien luottotappioiden mittausmenetelmiä sovelletaan eri portfolioihin ja yksittäisiin vastuutyyppeihin. Luottolaitosten on pystyttävä selittämään toimivaltaisille viranomaisille perusteet mittausmenetelmän muutoksiin (esimerkiksi siirtyminen tappioastemenetelmästä maksukyvyttömyyden todennäköisyys/tappio-osuus -menetelmään) ja näiden muutosten määrälliset vaikutukset;
• f. dokumentoitava:
• i. arvonalentumisten arviointiprosessissa käytettävät syöttö, tiedot ja oletukset, kuten aikaisemmat tappioasteet, maksukyvyttömyyden todennäköisyys/tappio-osuus - arviot ja taloudelliset ennusteet;
• ii. kuinka vastuun tai portfolion voimassaoloaika määritetään (mukaan lukien kuinka odotetut etukäteismaksut ja maksukyvyttömyydet on otettu huomioon);
• iii. ajanjakso, jonka ajalta aikaisempi tappiokäyttäytyminen arvioidaan;
• iv. odotettavissa olevien luottotappioiden arviointiin tarpeelliset oikaisut sovellettavan tilinpäätössäännöstön mukaisesti. Esimerkiksi, jos nykyiset ja ennustetut taloudelliset olosuhteet poikkeavat niistä, jotka vallitsivat käytettävän aikaisemman arviointijakson aikana, on tehtävä noiden erojen kanssa yhdensuuntaiset oikaisut. Voi myös olla, että luottolaitos on kokenut vähän tai ei ollenkaan varsinaisia tappioita analysoidulla aikaisemmalla kaudella. Nykyiset tai ennakoidut olosuhteet voivat kuitenkin poiketa olosuhteista aikaisemmalla jaksolla, ja näiden muutosten vaikutus odotettavissa oleviin luottotappioihin on arvioitava ja mitattava;
• g. sisällyttää valittuun odotettavissa olevien luottotappioiden arviointimenetelmään prosessi merkittävien syöttötietojen ja oletusten sopivuuden arviointiin. Arvonalentumisten arviointiprosessissa käytettyjen syöttötietojen ja oletusten perusteen on yleensä oltava johdonmukainen jaksosta toiseen. Kun syöttötiedot ja oletukset tai niiden peruste muuttuu, muutosten perustelut on dokumentoitava;
• h. tunnistettava tilanteet, jotka yleensä johtavat muutoksiin odotettavissa olevien luottotappioiden mittausmenetelmissä, syöttötiedoissa tai oletuksissa jaksosta toiseen (esimerkiksi luottolaitos voi ilmoittaa, että laina, joka arvioitiin aiemmin ryhmäkohtaisesti maksukyvyttömyyden todennäköisyys/tappio-osuus -menetelmällä, voidaan siirtää arvioitavaksi yksittäin diskontatun kassavirran menetelmällä saataessa uusia, lainanottajakohtaisia tietoja, kuten työpaikan menetys);
• i. otettava huomioon merkitykselliset sisäiset ja ulkoiset tekijät, jotka voivat vaikuttaa odotettavissa olevien luottotappioiden arvioihin, kuten luotonmyöntöhetkellä sovellettavat luotonmyöntöön liittyvät standardit, muutokset toimialalla ja maantieteelliset, taloudelliset ja poliittiset tekijät;
• j. selvitettävä, kuinka odotettavissa olevien luottotappioiden arviot määritetään (esimerkiksi aikaisemmat tappio-osuudet tai siirtymäanalyysi lähtökohtana, tarkistettuna tiedoilla nykyisistä ja odotetuista olosuhteista). Luottolaitoksella on oltava vinoutumaton näkemys epävarmuudesta ja riskeistä lainanantotoiminnoissaan arvioitaessa odotettavissa olevia luottotappioita;
• k. yksilöitävä, mitkä tekijät on otettava huomioon määritettäessä asianmukaisia aikaisempia ajanjaksoja, joille arvioida historiallinen tappiokokemus. Luottolaitoksen on säilytettävä riittävät historialliset tappiotiedot merkityksellisen analyysin tuottamiseksi sen aiemmin toteutuneita luottotappioita koskevasta kokemuksestaan, käytettäväksi lähtökohtana arvioitaessa arvonalennusten tasoa ryhmäkohtaisesti tai yksittäin;
• l. määritettävä, missä määrin vakuuden arvo ja muut luottoriskiä vähentävät tekijät vaikuttavat odotettavissa oleviin luottotappioihin;
• m. laadittava luottolaitoksen käytännöt ja menettelyt lopullisten luottotappioiden kirjaamista ja arvonalennusten palautumisia varten;
• n. vaadittava, että pätevä ja hyvin koulutettu henkilöstö suorittaa analyysit, estimoinnit, arviot, ja muut tehtävät/prosessit, jotka ovat lähtötietoja tai tuloksia luottoriskin arviointi- ja mittausprosessissa, ja että luottolaitoksen lainanantotoiminnoista riippumaton henkilöstö tarkistaa ne. Nämä kyseisiin toimintoihin liittyvät lähtötiedot ja tulokset on dokumentoitava hyvin, ja dokumentoinnin on sisällettävä selkeät selitykset, jotka tukevat analyysejä, estimointeja ja arvioita;
• o. dokumentoitava odotettavissa olevien luottotappioiden määrittelyyn käytettyjen mallien validointiin käytetyt menetelmät (esimerkiksi toteutumatestit);
• p. varmistettava, että odotettavissa olevien luottotappioiden arviot sisältävät asianmukaisesti tulevaisuuteen suuntautuvaa informaatiota, mukaan lukien makrotaloudelliset tekijät, joita ei ole jo otettu huomioon määritettäessä vastuulle saamiskohtaista arvonalentumista.. Tämä voi edellyttää johdon käyttävän asiantuntemustaan luoton arvioinnissa laajojen trendien huomioonottamiseksi koko luottosalkussa, muutokset luottolaitoksen liiketoimintamallissa, makrotaloudelliset tekijät jne.; ja
• q. vaadittava prosessia arvonalentumisten yleisen asianmukaisuuden arvioimiseksi asianomaisen tilinpäätössäännöstön mukaisesti, mukaan lukien odotettavissa olevien luottotappioiden määrittelyyn käytettyjen mallien säännöllinen arviointi.

Luottolaitoksen luottoriskin tunnistusprosessin on varmistettava, että luottoriskin muutoksiin ja odotettavissa olevien luottotappioiden arvioihin vaikuttavat tekijät tunnistetaan säännöllisesti oikein. Lisäksi uusille tuotteille ja toiminnoille luontaisen luottoriskin tarkastelun on oltava keskeinen osa luottoriskin tunnistusprosessia, luottoriskin arviointia ja odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämistä.

Toimivan johdon on tarkasteltava relevantteja seikkoja ja olosuhteita, mukaan lukien tulevaisuuteen suuntautuvaa informaatiota, jotka todennäköisesti saavat odotettavissa olevat luottotappiot poikkeamaan aikaisemmasta kokemuksesta ja jotka voivat vaikuttaa luottoriskiin ja rahavirtojen täyteen perittävyyteen.

Lainanottajien luonteeseen, maksukykyyn ja varallisuuteen liittyvien tekijöiden, luottosopimuksen ehtojen ja vakuudeksi pantattujen varojen arvojen sekä muiden luottoriskiä vähentävien tekijöiden, jotka voivat vaikuttaa rahavirtojen täyteen perittävyyteen, osalta luottolaitoksen on (vastuun tyypistä riippuen) tarkasteltava:

• a. lainanantokäytäntöjään ja -menettelyjään, mukaan lukien sen luotonmyöntämisohjeet ja lainanantoehdot, jotka olivat voimassa, kun lainanottajan luottosopimus alkujaan kirjattiin taseeseen, ja poikettiinko luotonmyönnössä näistä käytännöistä. Luottolaitoksen lainanantokäytännön on sisällettävä tiedot sen luotonmyöntämisohjeista ja luottolaitoksen lainanannon hyväksyntäprosessia ohjaavat ohjeet ja menettelyt;
• b. lainanottajan toistuvat tulonlähteet sovittujen maksuerien maksamiseksi;
• c. lainanottajan kyky tuottaa riittävä rahavirta rahoitusinstrumentin voimassaoloaikana;
• d. lainanottajan velkaantumisen taso ja odotukset velkaantumisen muutoksista;
• e. lainanottajien motivaatiot tai halukkuus täyttää velvoitteensa;
• f. kiinnittämätön omaisuus¹⁰ , jonka lainanottaja voi pantata vakuudeksi markkinoilla tai kahdenvälisesti varojen hankkimiseksi, ja odotukset muutoksista tuon omaisuuden arvoon;
• g. kohtuudella mahdolliset kertaluonteiset tapahtumat ja toistuva toimintatapa, joka voi vaikuttaa lainanottajan kykyyn täyttää sopimusvelvoitteet; ja
• h. vakuusarvon oikea-aikaiset arviot ja vakuuden tulevaan arvoon mahdollisesti vaikuttavien tekijöiden huomioonottaminen (pitäen mielessä, että vakuusarvot vaikuttavat suoraan arvioihin tappio-osuudesta (LGD)).

¹⁰ Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 2015/79, annettu 18 päivänä joulukuuta 2014, jolla muutetaan täytäntöönpanoasetusta (EU) N:o 680/2014, joka määrää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisista laitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää raportointia koskevista teknisistä täytäntöönpanostandardeista, taseen sitoutumisten, yhteisen tietopistemallin ja validointisääntöjen osalta.

Jos luottolaitoksen liiketoimintamalliin ja nykyisiin ja ennustettuihin makrotaloudellisiin olosuhteisiin liittyvät tekijät mahdollisesti vaikuttavat luottolaitoksen kykyyn periä erääntyneitä summia, luottolaitosten on otettava huomioon mm. seuraavat tekijät:

• a. kilpailu ja lakisääteiset vaatimukset;
• b. trendit laitoksen luotonannon kokonaisvolyymissä;
• c. luottolaitoksen vastuiden kokonaisluottoriskiprofiili ja odotukset sen muutoksista;
• d. luottokeskittymät lainanottajille tai tuotetyypin, segmentin tai maantieteellisten markkinoiden mukaan;
• e. odotukset käytännöissä perinnän, lopullisten luottotappioiden kirjaamisen ja arvonalennusten palautusten osalta;
• f. luottolaitoksen luottoriskin arviointijärjestelmän laatu ja luottolaitoksen toimivan johdon ja hallituksen suorittaman valvonnan taso; ja
• g. muut tekijät, jotka voivat vaikuttaa odotettavissa oleviin luottotappioihin, mukaan lukien, muttei niihin rajoittuen, odotukset muutoksista työttömyysasteissa, bruttokansantuotteessa, viitekoroissa, inflaatiossa, likviditeettiolosuhteissa tai teknologiassa.

Luotettavien luottoriskimenetelmien on otettava huomioon erilaiset mahdolliset skenaariot, eivätkä ne saa perustua pelkästään subjektiivisiin, vinoutuneisiin tai ylioptimistisiin näkökohtiin. Luottolaitosten on kehitettävä ja dokumentoitava prosessejaan odotettavissa olevien luottotappioiden arvioinnissa käytettävien relevanttien skenaarioiden tuottamiseksi. Erityisesti:

• a. luottolaitosten on osoitettava ja dokumentoitava, kuinka arviot odotettavissa olevista luottotappioista muuttuvat skenaarioiden muuttuessa, mukaan lukien muutokset relevanteissa ulkoisissa olosuhteissa, jotka voivat vaikuttaa arvioihin odotettavissa olevista luottotappioista tai odotettavissa olevien luottotappioiden laskennan komponentteihin (kuten maksukyvyttömyyden todennäköisyys (PD)- ja tappio-osuus (LGD)-parametreihin);
• b. luottolaitoksilla on oltava dokumentoitu prosessi skenaarioiden aikahorisontin määrittämiseksi ja, jos relevanttia, kuinka odotettavissa oleva luottotappio arvioidaan vastuille, joiden voimassaoloaika ylittää käytettyjen taloudellisten ennusteiden kattaman ajan;
• c. skenaariot voidaan kehittää sisäisesti tai ulkoistaa. Sisäisesti kehitettyjä skenaarioita varten luottolaitoksilla on oltava erilaisia asiantuntijoita, kuten riskiasiantuntijoita, talousasiantuntijoita, liiketoimintajohtajia ja toimivaa johtoa, jotka avustavat luottolaitosten luottoriskiprofiilille merkityksellisten skenaarioiden valinnassa. Ulkoistettuja skenaarioita varten luottolaitosten on varmistettava, että ulkoinen toimittaja mukauttaa skenaariot kuvastamaan luottolaitosten liiketoiminta- ja luottoriskiprofiilia, koska vastuu skenaarioista säilyy luottolaitoksella;
• d. toteutumatestaus on suoritettava sen varmistamiseksi, että merkittävimmät perittävyyteen ja luottoriskiin vaikuttavat taloudelliset tekijät otetaan huomioon ja sisällytetään arvioihin odotettavissa olevista luottotappioista; ja
• e. kun markkinaindikaattoreita (kuten luottojohdannaisspreadejä) on saatavissa, ylin johto voi pitää niitä pätevänä vertailukohtana, jota vastaan tarkistaa omien arvioidensa johdonmukaisuus.

Vaikka luottolaitoksen ei tarvitse yksilöidä tai mallintaa jokaista mahdollista skenaariota skenaariosimulaatioilla, sen on otettava huomioon kaikki järkevät ja perusteltavissa olevat tiedot, jotka ovat merkityksellisiä tuotteelle, lainanottajalle, liiketoimintamallille tai taloudelliselle tai sääntely-ympäristölle, kehittäessään arvioita odotettavissa olevista luottotappioista. Kehittäessään tällaisia arvioita tilinpäätösraportointitarkoituksiin luottolaitosten on otettava huomioon kokemukset ja opetukset vastaavista arvioinneista, joita se on suorittanut vakavaraisuustarkoituksiin (vaikkakaan stressiskenaarioita ei ole tarkoitettu käytettäviksi suoraan kirjanpitotarkoituksiin). Tulevaisuuteen suuntautuvan informaation, mukaan lukien taloudelliset ennusteet ja ennakoitujen luottotappioiden arvioihin käytetyt luottoriskitekijät, on oltava yhdenmukaisia luottolaitoksessa tilinpäätöksissä, budjeteissa, strategisissa ja pääomasuunnitelmissa sekä muussa johtamisessa ja raportoinnissa käytettyjen tietojen kanssa.

Toimivan johdon on pystyttävä osoittamaan, että se ymmärtää ja ottaa asianmukaisesti huomioon luontaiset riskit hinnoitellessaan luottosopimuksia. Luottolaitosten on otettava erityisen huolellisesti huomioon seuraavat tekijät, jotka mahdollisesti osoittavat riittämättömiä arvioita odotettavissa olevista luottotappioista:

• a. luoton myöntäminen lainanottajille epävakaiden tulovirtojen perusteella (joista voi tulla ei-toistuvia taantumassa) tai ilman dokumentaatiota tai rajoitetulla lainanottajan tulonlähteiden tarkistuksella;
• b. korkeat lainanhoitovaatimukset suhteessa lainanottajan käytettävissä oleviin, odotettavissa oleviin nettorahavirtoihin:
• c. joustavat takaisinmaksuaikataulut, mukaan lukien maksuvapaat, lyhennysvapaat ja pääomitusjärjestelyt, joissa maksamattoman koron osuus lisätään lainapääomaan;
• d. kiinteistö- ja muussa omaisuuspohjaisessa rahoituksessa kiinteistön arvon kanssa yhtä suurien tai suurempien summien lainaaminen tai muutoin riittävän vakuussuojamarginaalin puuttuminen;
• e. kohtuuttomat lisäykset luottosopimuksissa, joihin on tehty muutoksia lainanottajan¹¹ taloudellisten vaikeuksien vuoksi tai luottosopimusten uudelleenjärjestelyt/muutokset muista syistä (kuten luottolaitosten kilpailupaineet);
• f. luokittelu- ja luottoluokitusvaatimusten kiertäminen, mukaan lukien luottosopimusten uudelleenjärjestely, jälleenrahoitus tai uudelleenluokittelu;
• g. kohtuuttomat luottovolyymin lisäykset, eritysesti suhteessa muiden lainanantajien luottovolyymin lisäykseen samalla markkinoilla; ja
• h. erääntyneiden, heikkolaatuisten ja arvoltaan alentuneiden luottojen määrän ja vakavuusasteen kasvu.

¹¹ Katso myös komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/227, annettu 9 päivänä joulukuuta 2015, jolla muutetaan täytäntöönpanoasetusta (EU) N:o 680/2014, joka määrää laitosten valvontaan liittyvää raportointia koskevien teknisten standardien täytäntöönpanosta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 (EUVL L 41, 20.2.2015, s. 1) mukaisesti, joka puolestaan esittää täsmälliset sitoumusten laiminlyönnin ja järjestämättömien vastuiden määritelmät.

Luottolaitosten kirjanpitokäytäntöjen on otettava huomioon ja niiden arvonalentumismenetelmän on sisällettävä kriteerit (a) taloudellisista vaikeuksista tai muista syistä johtuvat luottosopimusten uudelleenjärjestelyt/muutokset, ottaen myös huomioon komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 680/2014 liitteen V 2 osassa esitetyt lainanhoitojoustojen täsmälliset määritelmät ja (b) ostettujen tai alun perin myönnettyjen luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneiden luottojen käsittely niin kuin se on määritelty sovellettavassa tilinpäätössäännöstössä:

• a. Luottolaitosten on otettava huomioon seuraavat luottojen uudelleenjärjestelyjä/muutoksia koskevat kriteerit:
• i. Arvonalentumismenetelmän avulla luottolaitosten on kyettävä suorittamaan kestävä luottoriskin arviointi ja odotettavissa olevien luottotappioiden määrittäminen niin, että arvonalentumisten taso kuvastaa edelleen uudelleenjärjestellyn/muutetun sopimuksen tosiasiallistaperittävyyttä riippumatta siitä, kirjataanko alkuperäinen sopimus pois taseesta vai ei sovellettavan tilinpäätössäännöstön mukaan.
• ii. Uudelleenjärjestelyjen/muutosten ei pidä automaattisesti johtaa johtopäätökseen, että vastuun luottoriski on välittömästi pienentynyt. Parantuneesta luottoriskiasemasta johtuvan ilmoitetun arvonalentumisten tason laskemisen tukena on oltava vankat todisteet. Asiakkaiden on suoritettava johdonmukaisesti maksut tyydyttävällä tavalla kohtuullisen ajanjakson ajan ennen kuin luottoriskin katsotaan pienentyneen, ottaen myös huomioon lainasopimusten koeaikaa koskevat asiaankuuluvat vaatimukset niin kuin ne on määritelty komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 680/2014 liitteen V 2 osassa.
• iii. Luottolaitosten on tutkittava huolellisesti, onko lainapääoman perintä kohtuullisesti taattu, kun lainasta maksetaan vain korkoja uudelleenjärjestelyn tai muutoksen jälkeen. Lisäksi odotetut lisäviiveet noiden rahavirtojen maksussa voivat todistaa, että luottoriskiasema ei ole parantunut, ja siten odotettavissa olevien luottotappioiden taso on arvioitava huolellisesti uudelleen.
• iv. Menetelmien on myös edellytettävä lainanantohenkilöstöä ilmoittamaan viipymättä laitoksen kirjanpitotoiminnolle, kun lainasopimuksia järjestellään uudelleen tai muutetaan, muutoksen asianmukaisen kirjaamisen varmistamiseksi. Monimutkaisemmissa uudelleenjärjestelyissä ja muutoksissa lainanantohenkilöstön ja kirjanpitotoiminnon välisen viestinnän on oltava säännöllistä.
• b. Luottolaitosten on otettava huomioon seuraavat ostettuja tai alun perin myönnettyjä luottoriskin vuoksi arvoltaan alentuneita luottosopimuksiakoskevat kriteerit:
• i. Menetelmän on mahdollistettava ostetun tai alun perin myönnetyn luottoriskin vuoksi arvoltaan alentuneen luotonannon asianmukainen tunnistaminen ja kirjaaminen.
• ii. Näiden luottosopimusten rahavirta-arviot on tarkastettava jokaiselle raportointijaksolla ja päivitettävä tarpeen mukaan. Nämä päivitykset on perusteltava ja dokumentoitava asianmukaisesti, ja toimivan johdon on hyväksyttävä ne. 4.2.3 Periaate 3 — Luottoriskiluokitusprosessi ja ryhmittely

Luottolaitoksella on oltava käytössä luottoriskiluokitusprosessi vastuiden ryhmittelemiseksi asianmukaisesti yhteisten luottoriskiominaisuuksien perusteella.

Luottoriskiluokitusprosessi

Luottolaitoksilla on oltava käytössä kattavat menettelyt ja tietojärjestelmät osana luottoriskin arviointiprosessiaan luottosopimusten laadun tarkkailemiseksi. Näihin kuuluu tehokas luottoriskiluokitusprosessi, joka ottaa huomioon luottoriskin vaihtelevan tason, luonteen ja vaikuttimet, joita voi ilmetä ajan mittaan, sen varmistamiseksi kohtuudella, että kaikkia luottosopimuksia tarkkaillaan asianmukaisesti ja että odotettavissa olevien luottotappioiden määrä määritetään asianmukaisesti.

Luottoriskiluokitusprosessiin on kuuluttava riippumaton tarkastustoiminto. Johtavan antolainaushenkilöstön suorittama luottoriskiluokkien alkuperäisen määrityksen ja niiden jatkuvan päivityksen on oltava riippumattoman tarkastustoiminnon alaista.

Luottolaitosten on otettava huomioon useita kriteerejä määrittäessään luottoriskiluokan luottosopimuksen alkuperäisen taseeseen kirjaamisen yhteydessä sikäli kuin ne ovat merkityksellisiä: tuotetyyppi, ehdot, vakuustyyppi ja -summa, lainanottajan ominaisuudet ja maantieteellinen sijoittuminen tai niiden yhdistelmä.

Muuttaessaan aiemmin salkun tai yksittäisen luoton tasolla määritettyjä luottoriskiluokkia luottolaitosten on otettava huomioon muita merkityksellisiä tekijöitä, kuten muutokset toimialan näkymissä, liiketoiminnan kasvuluvut, kuluttajien mieliala ja muutokset talousennusteissa (kuten korkotaso, työttömyysaste ja hyödykkeiden hinnat) sekä alkuperäisen taseeseen kirjaamisen jälkeen havaitut heikkoudet luoton myöntämisessä.

Luottoriskiluokitusjärjestelmän on katettava kaikki luottosopimukset arvioitaessa muutosten vaikutusta luottoriskiin, ei vain niitä, joiden luottoriski on kasvanut merkittävästi, joille on koitunut tappioita tai jotka ovat muutoin luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneita. Tämän tarkoituksena on mahdollistaa luottoriskien erittely ja luottojen ryhmittely luottoriskiluokitusjärjestelmässä ja kuvata sekä yksittäisten vastuiden riski että koko portfolion luottoriskin taso, kun kaikki vastuut yhdistetään. Tässä yhteydessä luottolaitosten on kyettävä tehokkaan luottoriskiluokitusjärjestelmän avulla havaitsemaan sekä luottoriskin siirtymäettä luottoriskin merkittävät muutokset.

Luottolaitosten on kuvattava luottoriskiluokitusjärjestelmänsä elementit, määritellen selkeästi kunkin luottoriskiluokan ja nimeten järjestelmän suunnittelusta, toteutuksesta, käytöstä ja suorituskyvystä vastaavan henkilöstön sekä säännöllisestä testauksesta ja validoinnista vastaavat (eli riippumaton tarkastustoiminto).

Luottoriskiluokat on tarkastettava aina, kun saadaan merkityksellisiä uusia tietoja tai kun luottolaitoksen luottoriskin odotus on muuttunut. Määritetyille luottoriskiluokille on tehtävä säännöllinen määrämuotoinen arvio (esimerkiksi vähintään vuosittain tai useammin, jos niin vaaditaan jollakin oikeudenkäyttöalueella) sen varmistamiseksi kohtuudella, että luokat ovat paikkansapitävät ja ajantasaiset. Luottoriskiluokat yksittäin arvioiduille luotoille, jotka ovat suuririskisempiä tai luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneita, on tarkastettava useammin kuin vuosittain. Arviot odotettavissa olevista luottotappioista on päivitettävä oikea-aikaisesti kuvaamaan muutoksia luottoriskiluokissa joko vastuuryhmille tai yksittäisille vastuille.

Yhteisille luottoriskiominaisuuksille perustuva ryhmittely

Luottolaitosten on ryhmiteltävä vastuut, joilla on yhteiset luottoriskiominaisuudet, riittävän tarkalla tavalla, jotta muutokset luottoriskissä ja siten vaikutus arvioon odotettavissa olevista luottotappioista voidaan arvioida kohtuudella.

Luottolaitoksen vastuiden ryhmittelymenetelmä luottoriskin arvioimiseksi (kuten instrumenttityypin, tuotteen ehtojen, toimialan/markkinasegmentin, maantieteellisen sijainnin tai lainan voimassaoloajan mukaan) on dokumentoitava ja tarkastettava asianmukaisesti, ja toimivan johdon on hyväksyttävä se laitoksen sisäisesti.

Luottosopimukset on ryhmiteltävä yhteisten luottoriskiominaisuuksien mukaan niin, että muutokset luottoriskin tasossa vastaavat muuttuvien olosuhteiden vaikutusta yleisimpiin luottoriskitekijöihin. Tähän sisältyy harkinta siitä, miten tulevaisuuteen suuntautuvan informaation muutos, mukaan lukien makrotaloudelliset tekijät, vaikuttaa ryhmän luottoriskiin. Toimivan johdon on tarkastettava ryhmittelyn peruste sen varmistamiseksi, että luottoriskiin vaikuttavat tekijät vaikuttavat yhtenäisellä tavalla ryhmään sisältyviin vastuisiin ja että asiaankuuluvat luottoriskiominaisuudet ja niiden vaikutus ryhmän luottoriskin tasoon eivät ole muuttuneet ajan mittaan.

Vastuita ei pidä ryhmitellä siten, että yksittäisten vastuiden luottoriskin lisääntymistä ei voida havaita erillään koko ryhmän suoriutumisesta.

Luottolaitoksilla on oltava käytössä vakaa prosessi niiden luottosopimusten asianmukaisen alkuperäisen ryhmittelyn varmistamiseksi. Tämän jälkeen vastuiden ryhmittely on arvioitava uudelleen, ja vastuut on segmentoitava uudelleen, jos saadaan merkittäviä uusia tietoja tai luottolaitoksen muuttuneet odotukset luottoriskistä viittaavat siihen, että pysyvä oikaisu on perusteltu. Ellei luottolaitos pysty segmentoimaan vastuita uudelleen oikea-aikaisesti, on käytettävä väliaikaista oikaisua.

Väliaikaisten oikaisujen käyttö

Luottolaitosten on käytettävä väliaikaisia arvonalentumisten oikaisuja vain tilapäisenä ratkaisuna, erityisesti lyhytaikaisissa olosuhteissa, tai kun on riittämättömästi aikaa sisällyttää merkittäviä uusia tietoja asianmukaisesti olemassa olevaan luottoriskiluokitus- ja mallinnusprosessiin tai segmentoida uudelleen olemassa olevat vastuuryhmät tai kun vastuut jossakin vastuuryhmässä reagoivat tekijöihin tai tapahtumiin eri tavoin kuin alun perin odotettiin.

Tällaisia tarkistuksia ei pidä käyttää jatkuvasti pitkällä aikavälillä pitkäkestoiselle riskitekijälle. Ellei oikaisun syyn odoteta olevan väliaikainen, kuten sellaisen uuden riskitekijän ilmaantuminen, jota ei ole aiemmin sisällytetty laitoksen arvonalentumismenetelmään, menetelmä on päivitettävä lyhyen ajan kuluessa sen tekijän sisällyttämiseksi, jolla odotetaan olevan jatkuva vaikutus odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämiseen.

Väliaikaisten oikaisujen käyttö edellyttää huomattavaa arviointikykyä ja luo mahdollisuuden vinoutumaan. Vinoutuman välttämiseksi väliaikaisten oikaisujen on oltava suunnaltaan yhdenmukaisia tulevaisuuteen suuntautuvien ennusteiden kanssa, asianmukaisen dokumentaation tukemia ja asianmukaisten hallintoprosessien alaisia.

4.2.4 Periaate 4 — Arvonalentumisten riittävyys

Luottolaitoksen arvonalentumisten yhteismäärän on oltava riittävä ja yhdenmukainen sovellettavan tilinpäätössäännöstön tavoitteiden kanssa riippumatta siitä, määritetäänkö arvonalennukset ryhmäkohtaisesti vai yksittäin.

Luottolaitosten on toteutettava kestävät luottoriskimenetelmät, joiden tavoitteena on määrittää odotettavissa oleva luottotappioiden kokonaismäärä sovellettavan tilinpäätössäännöstön mukaisesti ja siten, että se kuvastaa riittävästi odotettavissa olevia luottotappioita tuon säännöstön puitteissa.

Arvioidessaan arvonalentumisten riittävyyttä luottolaitosten on otettava huomioon merkitsevät tekijät ja odotukset raportointipäivänä, jotka voivat vaikuttaa jäljellä olevien rahavirtojen perittävyyteen vastuuryhmän tai yksittäisen vastuun voimassaoloaikana. Luottolaitosten on tarkasteltava historiallisia ja nykyisiä tietoja kauemmas ja otettava huomioon järkevä ja perusteltavissa oleva tulevaisuuteen suuntautuva informaatio, mukaan lukien makrotaloudelliset tekijät, jotka ovat merkityksellisiä arvioitavalle vastuulle tai arvioitaville vastuille (esimerkiksi vähittäis- tai tukkukauppa) sovellettavan tilinpäätössäännöstön mukaisesti.

Riippuen kyvystä sisällyttää tulevaisuuteen suuntautuvaa informaatiota arvioon odotettavissa olevista luottotappioista luottolaitokset voivat käyttää yksittäistä tai ryhmäkohtaista arviointimenettelyä. Riippumatta käytetystä arviointimenettelytavasta niiden on noudatettava asiaankuuluvia kirjanpitovaatimuksia, eikä niiden tuloksena saa olla olennaisesti erilaisia arvonalentumisen mittaustuloksia. Yksittäiset ja ryhmäkohtaiset arvioinnit yhdessä muodostavat perustan odotettavissa olevien luottotappioiden määrälle.

Käytetyn odotettavissa olevien luottotappioiden arviointitavan on oltava sopivin kyseessä oleviin olosuhteisiin ja tyypillisesti yhdenmukainen sen kanssa, kuinka luottolaitos hallinnoi kyseistä luottosopimusta. Esimerkiksi ryhmäkohtaista arviointia käytetään usein suuriin yhtenäisiin vastuuryhmiin, joilla on yhteiset luottoriskiominaisuudet, kuten vähittäissalkkuihin. Yksittäisiä arvioita suoritetaan usein merkittäville vastuille, tai kun yksittäisen luoton osalta havaitaan tekijöitä, kuten erääntyminen tai lainan joutuminen valvontalistalle.

Riippumatta luottolaitoksen käyttämästä arviointitavasta (yksittäinen tai ryhmäkohtainen) sen on varmistettava, ettei se johda odotettavissa olevien luottotappioiden kirjaamisen viivästymiseen.

Kun luottolaitokset käyttävät yksittäistä arviointia, arvioon odotettavissa olevasta luottotappiosta on aina sisällyttävä kaikkien järkevien ja perusteltavissa olevien tulevaisuuteen suuntautuvien tietojen, mukaan lukien perittävyyteen ja luottoriskiin vaikuttavat makrotaloudelliset tekijät, odotettu vaikutus. Sovellettaessa yksittäistä arviointitapaa luottolaitoksen dokumentaation on, samaan tapaan kuin ryhmäkohtaisen arvioinnin tapauksessa, selkeästi osoitettava, kuinka tulevaisuuteen suuntautuvat tiedot, mukaan lukien makrotaloudelliset tiedot, kuvastuvat yksittäisessä arviossa.

Tapauksissa, joissa luottolaitoksen yksittäin tehtävät arviot eivät ota riittävästi huomioon tulevaisuuteen suuntautuvaa informaatiota, ja tulevaisuuteen suuntautuvan informaation ja odotettavissa olevien luottotappioiden arvioiden välisten suhteiden, jotka eivät ehkä ole ilmeisiä yksittäisellä tasolla, tunnistamiseksi laitoksen on ryhmiteltävä vastuut, joilla on yhteiset luottoriskiominaisuudet, tulevaisuuteen suuntautuvien tietojen, mukaan lukien makrotaloudelliset tiedot, arvioimiseksi. Kääntäen, jos luottolaitokset määrittävät, että kaikki järkevät ja perusteltavissa olevat tulevaisuuteen suuntautuvat tiedot on sisällytettyodotettavissa olevien luottotappioiden yksittäiseen arvioon, ryhmäkohtaista tulevaisuuteen suuntautuvaa tietoa käyttävää arviota ei pidä suorittaa lisäksi, jos se voi johtaa kaksinkertaiseen laskentaan.

4.2.5 Periaate 5 — Odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämiseen käytettävän mallin validointi

Luottolaitoksen käytössä on oltava käytännöt ja menettelyt odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämiseen käytettyjen mallien validoimiseksi asianmukaisesti.

Luottolaitokset voivat käyttää odotettavissa olevien luottotappioiden arviointi- ja määrittelyprosessissa malleja ja oletuspohjaisia arvioita riskien tunnistamiseen ja määrittämiseen sekä yksittäisen vastuun että koko salkkujen tasolla, mukaan lukien luottoluokitus, luottoriskin tunnistus, odotettavissa olevien luottotappioiden määrän määrittäminen kirjanpitotarkoituksiin, stressitestaus ja pääomien kohdentaminen. Odotettavissa olevien luottotappioiden arviointi- ja määrittämisprosessissa käytettyjen mallien on otettava huomioon lainanottajaan ja luottoriskiin liittyvien muuttujien muutosten vaikutus, kuten muutokset maksukyvyttömyydessä (PD), tappio-osuuksissa (LGD) , vastuun määrissä, vakuusarvoissa ja maksukyvyttömyyden todennäköisyyksien ja sisäisten lainanottajien luottoriskiluokkien siirtymissä, jotka perustuvat historiallisiin, nykyisiin ja järkeviin ja perusteltavissa oleviin tulevaisuuteen suuntautuviin tietoihin, mukaan lukien makrotaloudelliset tiedot.

Luottolaitoksilla on oltava käytössä vakaat käytännöt ja menettelyt luottoriskin arviointiin ja odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämiseen käytettyjen mallien täsmällisyyden ja johdonmukaisuuden tarkistamiseksi asianmukaisesti, mukaan lukien niiden mallipohjaiset luottoriskiluokitusjärjestelmät ja -prosessit ja kaikkien asiaankuuluvien riskikomponenttien arviointi mallin käytön alusta alkaen ja jatkuvasti. Näihin käytäntöihin ja menettelyihin on asianmukaisesti kuuluttava ammattimainen arviointitehtävä.

Mallin validointi on suoritettavaodotettavissa olevien luottotappioiden malleja kehitettäessä ja kun malleihin tehdään merkittäviä muutoksia, ja sen on varmistettava, että mallit ovat sopivia niiden esitettyyn käyttötarkoitukseen jatkuvasti.

Vakaan mallin validointikehyksen on sisällettävä mm. seuraavat elementit:

• a. Selkeät tehtävät ja vastuut mallin validoinnissa riittävällä riippumattomuudella ja pätevyydellä. Mallin validointi on suoritettava riippumattomasti mallin kehitysprosessista ja sellaisen henkilöstön toimesta, jolla on tarpeellinen kokemus ja asiantuntemus. Mallin validoinnin havainnot ja lopputulokset on raportoitava viivytyksettä asianmukaiselle viranomaistasolle. Jos luottolaitos on ulkoistanut validointitoimintonsa ulkoiselle osapuolelle, luottolaitos pysyy vastuullisena kaiken mallinvalidointityön tehokkuudesta, ja sen on varmistettava, että ulkoisen osapuolen tekemä työ täyttää kestävän mallinvalidointikehyksen kriteerit jatkuvasti.
• b. Asianmukaisen mallin validoinnin laajuuden ja menetelmien on sisällettävä järjestelmällinen arviointiprosessi mallin vakauden, johdonmukaisuuden ja täsmällisyyden arvioimiseksi sekä mallin jatkuvan soveltuvuuden arvioimiseksi yksittäiselle vastuulle tai salkulle. Tehokkaan mallinvalidointiprosessin on myös mahdollistettava mallin mahdollisten rajoitusten tunnistaminen ja käsittely viivytyksettä. Validoinnin piiriin on kuuluttava mallin syöttötietojen, mallin rakenteen ja mallin tulosten ja toimivuudenarviointi.
• • Mallin syöttötiedot: Luottolaitoksilla on oltava sisäisesti määritetyt mallin syöttötietoina käytettyjen tietojen (historialliset, nykyiset ja tulevaisuuteen suuntautuvat tiedot) laatu- ja luotettavuusstandardit. Odotettavissa olevien luottotappioiden määrän arviointiin käytettyjen tietojen on oltava merkityksellisiä luottolaitosten salkuille ja, sikäli kuin mahdollista, täsmällisiä, luotettavia ja täydellisiä (eli ilman poisjättämisiä, jotka voivat vinouttaa arvioita odotettavissa olevista luottotappioista). Validoinnin on varmistettava, että käytetyt tiedot täyttävät nämä standardit.
• • Mallin rakenne: Mallin rakenteen osalta validoinnin on arvioitava, että mallin perustana oleva teoria on käsitteellisesti kestävä, tunnustettu ja yleisesti hyväksytty sen aiottuun tarkoitukseen. Ennakoivasta näkökulmasta validoinnin on myös arvioitava, missä määrin malli pystyy yleisellä mallin tasolla ja yksittäisen riskitekijän tasolla ottamaan huomioon muutokset taloudellisessa tai luottoympäristössä sekä muutokset salkun liiketoimintaprofiilissa tai -strategiassa mallin vakauden vähenemättä merkittävästi.
• • Mallin tuottamat tulokset: Luottolaitoksilla on oltava sisäisesti määritellyt standardit mallin tuottamien tulosten hyväksyttävyyteen. Jos mallin tuottamien tulosten raja-arvot rikkoutuvat merkittävästi, on ryhdyttävä korjaaviin toimiin aina mallin uudelleenkalibrointiin tai uudelleenkehittelyyn saakka.
• c. Mallinvalidointikehyksen ja -prosessin kattava dokumentointi. Tämän on sisällettävä suoritettujen validointimenettelyjen dokumentointi, muutokset validointimenetelmässä ja - välineissä, käytetyt tiedot, validoinnin tulokset ja suoritetut tarpeelliset korjaavat toimenpiteet. Luottolaitosten on varmistettava, että dokumentaatio tarkastetaan ja päivitetään säännöllisesti.
• d. Riippumattomien osapuolten (esim. sisäisten tai ulkoisten osapuolten) suorittama mallinvalidointiprosessin tarkastus mallinvalidointiprosessin yleisen tehokkuuden ja sen kehitysprosessista riippumattomuuden arvioimiseksi. Tarkastuksen tulokset on raportoitava viivytyksettä asianmukaisella johtotasolle (esim. toimiva johto, tarkastusvaliokunta).

4.2.6 Periaate 6 — Asiantunteva luoton arviointi

Luottolaitoksen asiantuntemuksen käyttö luoton arvioinnissa, erityisesti järkevien ja perusteltavissa olevien tulevaisuuteen suuntautuvien tietojen, mukaan lukien makrotaloudelliset tiedot, huomioon ottamisessa, on olennaista luottoriskin arvioinnissa ja odotettavissa olevienluottotappioiden määrittämisessä.

Luottolaitoksilla on oltava tarpeelliset välineet odotettavissa olevien luottotappioiden kestävän arvion ja varhaisen havaitsemisen varmistamiseksi. Ottaen huomioon, että tiedot aikaisemmista luottotappiokokemuksista tai nykyisten olosuhteiden vaikutus eivät ehkä täysin kuvasta vastuiden luottoriskiä, luottolaitosten on käytettävä asiantuntemustaan luoton arvioinnissa huomioidakseen täysin kaikkien järkevien ja perusteltavissa olevien tulevaisuuteen suuntautuvien tietojen vaikutuksen, mukaan lukien makrotaloudelliset tekijät, odotettavissa olevien luottotappioiden arvioonsa. Luottolaitoksen asiantuntemuksen käyttö luoton arvioinnissa on dokumentoitava luottolaitoksen luottoriskimenetelmässä, ja sitä on valvottava asianmukaisesti.

Aiempaa kokemusta koskevat tiedot antavat hyödyllisen perustan vastuiden luottoriskitekijöiden tunnistamiseen tarvittavien trendien ja korrelaatioiden havaitsemiseen. Arvioissa odotettavissa olevista luottotappioista ei kuitenkaan saa jättää huomiotta (tulevaisuuteen suuntautuvien) tapahtumien ja olosuhteiden vaikutusta noihin tekijöihin. Arvion on kuvastettava tästä vaikutuksesta johtuvia odotettavissa olevia tulevia maksuvajeita.

Tulevaisuuteen suuntautuvien tietojen huomioon ottamista ei pidä välttää sillä perusteella, että luottolaitos pitää niiden mukaan ottamisen kustannusta hyvin korkeana tai niitä tarpeettomina, tai koska tulevaisuuteen suuntautuvien skenaarioiden muodostamisessa on epävarmuutta, paitsi jos koituva lisäkustannus ja toiminnallinen rasite eivät edesauta odotettavissa olevien luottotappioiden kirjausperiaatetta noudattavan tilinpäätössäännöstön laadukasta soveltamista.

Luottolaitosten on kyettävä osoittamaan, että odotettavissa olevien luottotappioiden arviointiprosessissa lukuun otetuilla tulevaisuuteen suuntautuvilla tiedoilla on yhteys tiettyjen vastuiden tai salkkujen luottoriskitekijöihin. Ottaen huomioon, ettei virallisin tilastollisin termein ehkä ole mahdollista osoittaa vahvaa yhteyttä tiettyjen tietotyyppien tai jopa kaikkien käytettävien tietojen ja luottoriskitekijöiden välillä, luottolaitosten on käytettävä asiantuntemustaan luoton arvioinnissa määrittäessään sopivaa tasoa yksittäisen tai ryhmäkohtaisen arvonalentumisen määrälle. Kun merkitykselliseksi tunnistettua tulevaisuuteen suuntautuvaa tekijää ei sisällytetä yksittäiseen tai ryhmäkohtaiseen arvioon, väliaikaiset oikaisut voivat olla tarpeen.

Makrotaloudellisia ennusteita ja muita merkityksellisiä tietoja on käytettävä johdonmukaisesti salkuissa, joiden luottoriskitekijöihin nämä ennusteet/olettamukset vaikuttavat samalla tavalla. Kehitettäessä arvioita odotettavissa olevista luottotappioista luottolaitosten on lisäksi käytettävä asiantuntemustaan luottojen arvioinnissa ottaakseen huomioon niiden vaiheen luottosyklissä, joka voi olla eri niillä oikeudenkäyttöalueilla, joilla niillä on luottosopimuksia.

Luottolaitosten on oltava huolellisia määrittäessään kirjanpitoon kirjattavien odotettavissa olevia luottotappioita koskevan vähennyserän tason, sen varmistamiseksi, että tuloksena olevat arviot ovat asianmukaisia (eli neutraliteetin mukaisia, eivät ali-eikä yliarvioivia).

Luottolaitosten on myös hyödynnettävä luottoriskin hallintaprosessissa saatuja laaja-alaisia tietoja, mukaan lukien riskienhallintaan ja omien varojen riittävyyteen käytetyt luonteeltaan tulevaisuuteen suuntautuvat tiedot, kehittäessään arviotaan odottavissa olevista luottotappioista.

4.2.7 Periaate 7 — Yhteiset prosessit, järjestelmät, työkalut ja tiedot

Luottolaitoksilla on oltava vakaa luottoriskin arviointi- ja mittausprosessi, joka antaa niille vahvan perustan yhteisille prosesseille, järjestelmille, työkaluille ja tiedoille luottoriskin arvioimiseen ja odotettavissa olevien luottotappioiden kirjaamiseen.

Sikäli kuin mahdollista, luottolaitosten on käytettävä yhteisiä prosesseja, järjestelmiä, työkaluja ja tietoja luottoriskin arvioimiseen, odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämiseen kirjanpitotarkoituksiin ja omien varojen riittävyystarkoituksiin tuloksena olevien odotettavissa olevien luottotappioiden arvioiden luotettavuuden ja johdonmukaisuuden parantamiseksi, avoimuuden lisäämiseksi ja kannustamaan markkinakurin avulla kestävien luottoriskikäytäntöjen noudattamiseen.

Luottoriskikäytännöt on tarkastettava säännöllisesti sen varmistamiseksi, että kaikkialta luottolaitoksen organisaatiosta saatavissa olevat merkitykselliset tiedot tallennetaan ja että järjestelmät päivitetään luottolaitoksen luotonmyöntämis- tai liiketoimintakäytännöt muuttuvat tai kehittyvät ajan mittaan. On perustettava palautekehä (feedback loop) sen varmistamiseksi, että tiedot odotettavissa olevien luottotappioiden arvioista, muutoksista luottoriskissä ja toteutuneista luottotappioista jaetaan luottoriskiasiantuntijoille, tilinpäätös- ja vakavaraisuussääntelyn edellyttämän raportoinnin henkilöstölle ja erityisesti lainanmyöntämishenkilöstölle.

Yllä mainittuihin yhteisiin prosesseihin, järjestelmiin, työkaluihin ja tietoihin voivat kuulua luottoriskin luokitusjärjestelmät, arvioidut maksukyvyttömyyden todennäköisyydet (asianmukaisten tarkistusten mukaan), erääntyneisyys, luototusaste, aikaisempien tappioiden määrät, tuotetyyppi, lyhennysaikataulu, omarahoitusosuusvaatimukset, markkinasegmentti, maantieteellinen sijainti, luotonmyöntöajankohta ja vakuustyyppi.

4.2.8 Periaate 8 — Julkistaminen

Luottolaitoksen tietojen julkistamisen on edistettävä avoimuutta ja vertailtavuutta antamalla oikea-aikaisia, merkityksellisiä ja päätöksenteon kannalta hyödyllisiä tietoja.

Tietojen julkistamisen tavoitteena on tarjota päätöksenteon kannalta hyödyllisiä tietoja luottolaitoksen taloudellisesta asemasta ja tuloksesta ja niiden muutoksista laaja-alaiselle käyttäjäjoukolle selkeästi ja ymmärrettävästi. Luottolaitosten on pyrittävä tarjoamaan merkityksellisiä ja vertailukelpoisia tietoja, jotta käyttäjät voivat tehdä oikea-aikaisia, tietoihin perustuvia päätöksiä ja pystyvät arvioimaan hallituksen ja toimivan johdon johtamistavan.

Taloudelliset ja luottoriskien hallintaa koskevat tiedot on julkistettava sovellettavien kirjanpito- ja valvontakehysten mukaisesti¹² . Luottolaitosten on julkistettava tiedot, joita tarvitaan kuvaamaan oikein luottolaitoksen altistuminen luottoriskille, mukaan lukien sen arviot odotettavissa olevista luottotappioista, ja antamaan asianmukaisia tietoja luottolaitoksen luotonmyöntämiskäytännöistä.

¹² Asetuksen (EU) 575/2013 8 osan, EBA GL/2016/11:nasetuksen (EU) 573/2013 8 osan mukaisista julkistamisvaatimuksista ja EBA GL/2014/14:n olennaisuudesta, liikesalaisuuden piiriin kuulumisesta ja luottamuksellisuudesta ja asetuksen (EU) 575/2013 432 artiklan 1 ja 2 kohdan ja 433 artiklan julkistamistiheydestä mukaisesti.

Sovellettavien tilinpäätösstandardien ja säännösten mukaisesti luottolaitosten toimivan johdon on käytettävä harkintaa julkistettavien tietojen asianmukaisen yhdistely- ja erittelytason määrittämiseksi siten, että julkaistavat tiedot täyttävät jatkuvasti kirjanpitovaatimukset ja antavat tietoa luottolaitoksen luottoriskiasemasta ja odotettavissa olevista luottotappioista, jotta käyttäjät voivat suorittaa yksittäisen laitoksen analyysin ja asiaankuuluvia vertailuryhmävertailuja.

Kokonaisuutena julkistettavien määrällisten ja laadullisten tietojen on kerrottava käyttäjille odotettavissa olevien luottotappioiden arvioiden kehittämisessä käytetyt pääolettamukset/-syöttötiedot. Julkistettavien tietojen on korostettava odotettavissa olevien luottotappioiden arvioinnin kannalta olennaisia käytäntöjä ja määritelmiä (kuten luottolaitoksen peruste vastuiden ryhmittelylle salkkuihin samankaltaisten luottoriskiominaisuuksien perusteella ja sen maksukyvyttömyyden määritelmä¹³ ), luottotappioarvioihin muutoksia aiheuttavia tekijöitä ja tapaa, jolla toimivan johdon asiantuntemus luoton arvioinnissa on otettu mukaan. Julkistettaessa merkittäviä käytäntöjä on kerrottava, kuinka nuo käytännöt on toteutettu luottolaitoksen omassa toiminnassa..

¹³ Lisäohjeita maksukyvyttömyyden määritelmässä on kappaleissa 89 ja 90 seuraavassa osiossa.

Luottolaitosten on julkistettava laadullisia tietoja siitä, kuinka tulevaisuuteen suuntautuvat tiedot, mukaan lukien makrotaloudelliset tekijät, on sisällytetty odotettavissa olevien luottotappioiden arviointiprosessiin sovellettavan tilinpäätössäännöstön mukaisesti, erityisesti kun arviointi suoritetaan yksittäin.

Vastuiden ryhmittelyperustetta koskeviin julkistettaviin tietoihin on sisällyttävä tietoja siitä, kuinka toimiva johto varmistuu siitä, että luottovastuut on ryhmitelty asianmukaisesti siten, että näillä ryhmillä on jatkuvasti yhteisiä luottoriskiominaisuuksia.

Odotettavissa olevien luottotappioiden arvioiden laadun ja merkitsevyyden parantamiseksi luottolaitosten on annettava selitys merkittävistä muutoksista jaksosta toiseen odotettavissa olevien luottotappioiden arvioinnissa. Näihin tietoihin on sisällyttävä sekä merkittävät laadulliset että määrälliset julkistettavat tiedot tavalla, joka parantaa käsitystä siitä, kuinka odotettavissa olevien luottotappioiden arviot ovat muuttuneet.

Luottolaitoksen hallituksen on säännöllisesti tarkastettava tietojen julkistamiskäytäntönsä sen varmistamiseksi, että julkistetut tiedot ovat edelleen relevantteja luottolaitoksen riskiprofiiliin, tuotekeskittymiin, toimialan normeihin ja nykyiseen markkinatilanteeseen. Näin tehdessään luottolaitosten on julkistettava tietoja, jotka helpottavat vertailuja sen vertailuryhmään, jotta käyttäjät voivat seurata muutoksia luottolaitoksen odotettavissa olevien luottotappioiden arvioissa jaksosta toiseen ja suorittaa tarkoituksenmukaisia analyysejä kansallisten ja kansainvälisten vertailuryhmien kesken.