3. Toimintaohjelman arviointi

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi suorittaa liiketoimintasuunnitelman laadullinen arviointi saadakseen yleiskuvan kaikista toiminnoista, joita suunniteltu kolmannen maan sivuliike tulee harjoittamaan, erityisesti vakavaraisuusdirektiivin 47 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista peruspankkipalveluista, kansallisen lainsäädännön mukaisesti toimiluvan piiriin kuuluvista toiminnoista sekä niistä toiminnoista, joihin kansallisen lainsäädännön mukaan ei vaadita toimilupaa.

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi varmistaa, että suunnitellut toiminnot kohdistuvat ainoastaan siihen jäsenvaltioon sijoittautuneisiin asiakkaisiin, jossa toimilupahakemus on jätetty, ja että liiketoimintastrategiassa ei ole suunniteltu rajatylittävää toimintaa. Mahdollinen vuorovaikutus suunnitellun kolmannen maan sivuliikkeen ja muiden saman EU:hun sijoittautuneen kolmannen maan ryhmän kolmannen maan sivuliikkeiden, tytäryhtiöiden tai sivuliikkeiden kanssa tulisi myös yksilöidä.

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi yksilöidä ydinliiketoiminta-alueet ja muut kuin ydinliiketoiminta-alueet, kohdeasiakkaiden typologia, suunniteltujen toimien liiketoiminnalliset ja taloudelliset perustelut ottaen huomioon myös hakijana toimivan pääyrityksen ja kolmannen maan ryhmän yleinen strategia. Huomiota tulisi kiinnittää liiketoimintasuunnitelman määrällisiin ja laadullisiin tavoitteisiin, kuten suunniteltuihin kolmannen maan sivuliikkeen palveluihin tai tuotteisiin, arvolupaukseen ja markkina-asemaan. Tätä varten toimivaltaisten viranomaisten tulisi ottaa huomioon asiaankuuluvat ulkoiset ja sisäiset tekijät sekä laskelmien perustana olevien määrällisten oletusten uskottavuus, liiketoimintastrategian vahvuudet ja heikkoudet sekä kolmannen maan sivuliikkeen mahdolliset kilpailuedut.

Keskeisten ulkoisten tekijöiden ja liiketoimintaympäristön osalta toimivaltaisten viranomaisten tulisi saada riittävä käsitys kohdeasiakkaista ja kohdemarkkinasegmentistä ottaen huomioon tärkeimpien nykyisten toimijoiden ja mahdollisten kilpailijoiden toiminta. Kohdemarkkinasegmentin osalta toimivaltaisten viranomaisten tulisi ottaa huomioon saatavilla olevat markkinasuuntaukset, jotka voivat vaikuttaa suunnitellun kolmannen maan sivuliikkeen suorituskykyyn ja kannattavuuteen, esimerkiksi sääntelyyn, makrovalvontaan, teknologiaan, yhteiskuntaan tai väestörakenteeseen liittyvät suuntaukset.

Keskeisten sisäisten tekijöiden osalta toimivaltaisten viranomaisten tulisi ymmärtää menestyksen taustalla olevat tekijät ja keskeiset riippuvuudet analysoimalla erityisesti vahvuuksia suhteessa asiakkaisiin, toimittajiin ja kumppaneihin, operatiivista kapasiteettia ja resurssikapasiteettia sekä muun muassa sellaisia tekijöitä kuin kolmansiin osapuoliin kuuluvat palveluntarjoajat, välittäjät ja sääntelyä ohjaavat tekijät.

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi tarkastaa rahoitusennusteet sen arvioimiseksi, vastaavatko ne liiketoimintasuunnitelmassa esitettyä liiketoimintastrategiaa. Toimivaltaisten viranomaisten tulisi todentaa, että rahoitusennusteet eivät perustu rajatylittävään toimintaan, joka on suunniteltu tarjottavaksi käänteisellä palvelujen tarjoamisella, sanotun kuitenkaan

14 rajoittamatta kolmannen maan sivuliikkeiden mahdollisuutta tarjota käänteisiä palveluja vakavaraisuusdirektiivin 48 c artiklan 4 kohdan d alakohdan mukaisesti.

Toimivaltaisen viranomaisen tulisi myös tarkastella, onko liiketoimintasuunnitelman täytäntöönpanoa ja toteuttamista varten olemassa selkeä suunnitelma, arvioiden paikallisen johdon ammatillisia valmiuksia sekä henkilöresurssien ja operatiivisten resurssien riittävyyttä liiketoimintastrategian täytäntöönpanossa.

Rahoitusennusteiden arvioimiseksi toimivaltaisten viranomaisten tulisi vähintään:

• a) toteuttaa liiketoimintasuunnitelman määrällinen tarkastelu sekä perusskenaarion että stressiskenaarion perusteella, jotta voidaan arvioida suunnitellun kolmannen maan sivuliikkeen kykyä saavuttaa ennustetut tulokset vakavaraisuusvaatimusten mukaisesti molemmissa skenaarioissa
• b) tarkastella selostusta liiketoimintamallin alkuvaiheen toteutettavuudesta ja kestävyydestä liiketoimintasuunnitelman kolmen vuoden aikajänteellä
• c) todentaa stressiskenaarion osalta erityisesti, että i) taloutta ja liiketoimintaa koskevat oletukset ovat vakavia mutta uskottavia ja ii) havaitut hallintatoimenpiteet ovat riittäviä
• d) arvioida kohdennetun liiketoimintastrategian mukaiset rahoitusennusteet toimintojen, liiketoimintojen ja tuotetoimintojen osalta voitto -osuuden perusteella ja tarkasteltava taustalla olevien määrällisten oletusten uskottavuutta (esim. kasvu, tulot, kulut, riskit, asiakasmäärä, henkilöstökustannukset, makrotaloudelliset oletukset jne.)
• e) tunnistaa liiketoiminnan tuloksen keskeiset vaikuttavat tekijät ja riippuvuussuhteet, mukaan lukien ryhmän sisäiset riippuvuussuhteet, kuten liiketoimintojen kohdentaminen, siirtohinnoittelu, kustannusten jakautuminen ja mahdolliset haavoittuvuudet
• f) tarkastella tuotteiden hinnoittelua ja rakennetta ja ottaa huomioon esimerkiksi riippuvuus riskialttiista tai keskittyneistä tai vaihtelevista tulonlähteistä
• g) ymmärtää eri tulolähteet (esim. korko- ja tuloperusteiset), erityiset tuloja ohjaavat tekijät, keskeiset tulosindikaattorit ja niihin liittyvien liiketoiminta -alueiden riskitaso
• h) määrittää, mikäli mahdollista ja tarkoituksenmukaista, asianmukainen vertailukohde, joka perustuu kilpaileviin tuote- tai liiketoimintalinjoihin, jotka kohdistuvat samaan tulonlähteeseen tai asiakaskuntaan, ja perustaa analyysi toimivaltaisten viranomaisten hallussa oleviin valvonta-, markkina- ja makrotaloudellisiin tietoihin
• i) tarvittaessa harkita kannattavuussuuntausten ja - prosenttien arviointia ottaen huomioon kolmannen maan sivuliikkeen suunnitellun riskiprofiilin sekä suhteellisen tuloksen verrattuna alan muihin toimijoihin. Tämän arvioinnin tueksi toimivaltaiset viranomais et voivat käyttää yleisimpiä kannattavuus - ja riski- indikaattoreita, jotka kuvaavat sitä riskityyppiä ja - tasoa, jota kolmannen maan sivuliike aikoo hyödyntää voittojen tuottamiseksi
• j) tarvittaessa ja suhteellisuusperiaatetta noudattaen eritellä tulot / tulonlähteet sen selvittämiseksi, ovatko odotetut tulonlähteet yhdenmukaisia liiketoiminnan kokonaisstrategian kanssa (liiketoimintamallin tyyppi, yrityksen koko)
• k) arvioida tavoitekustannusrakennetta (esim. työvoima -, hallinto- tai tietotekniikkakustannukset) absoluuttisesti ja, jos se on tarkoituksenmukaista ja mahdollista, verrattuna vertaisyrityksiin
• l) kiinnittää huomiota kustannusten keskittymisiin.

Toimivaltaisen viranomaisen liiketoimintasuunnitelmasta tekemässä arvioinnissa ei tulisi tarkastella liikkeenjohdollisten valintojen perusteita, jotka kuuluvat hakijana toimivan pääyrityksen itsemääräämisoikeuden alaan. Toimivaltainen viranomainen voi kuitenkin pyytää

15 hakijana olevaa pääyritystä tekemään kolmannen maan sivuliikkeen liiketoimintasuunnitelmaan muutoksia, jotka ovat tarpeen terveen ja varovaisen johtamisen periaatteiden noudattamisen varmistamiseksi.

4. Kolmannen maan sivuliikkeen sisäisen hallinto- ja ohjausjärjestelmän sekä riskienhallintajärjestelmän arviointi

5. Kolmannen maan sivuliikkeeseen sovellettavien rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevien vaatimusten arviointi

6. Vähimmäispääomavaatimuksen arviointi

7. Maksuvalmiusvaatimuksen arviointi

8. Kolmannen maan sivuliikkeen kirjausjärjestelyjen arviointi